Venäläisyys sanomalehti Etelä-Saimaan tonttikauppauutisissa. Historiallinen vertailu vanhoista ja uusista venäläisstereotypioista.
SJÖHOLM, JOHANNA (2011)
2011
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21488
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21488
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee venäläisyyden rakentumista sanomalehti Etelä-Saimaan uutisissa, joiden aiheena on venäläisten kiinteistö- ja tonttikaupat. Tutkielman näkökulma on historiallinen: uutisissa muodostuvia venäläisrepresentaatioita verrataan historiallisiin venäläisstereotyyppeihin. Kiinnostuksen kohteena on venäläisiin liittyvien puhetapojen muutos suomalaisessa julkisuudessa 1900-luvun alusta nykypäivään.
Tutkielma on jatkumoa venäläisyyden esittämistä käsittelevälle mediatutkimukselle ja laajemmin etnisyyttä ja maahanmuuttajia käsittelevälle mediatutkimukselle. Tutkielma nojautuu suomalaisten ja venäläisten suhteen historiaan sekä venäläisten keskeiseen rooliin suomalaisten identiteettiprojektissa.
Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin lehtiaineiston lähilukuna ja vertaamalla aineistosta nousevia venäläisyyden representaatioita historiallisiin venäläisstereotyyppeihin. Analyyttisena työkaluna on käytetty stereotyypin käsitettä.
Aineistona on kaikki vuonna 2008 Etelä-Saimaassa julkaistut venäläisten kiinteistö- ja tonttikauppoja käsittelevät uutisjutut, joita on yhteensä 93. Historialliset venäläisstereotyypit on muodostettu aiemmin julkaistujen tutkimusten perusteella. Mukana on muun muassa Kari Immosen (1987), Heikki Luostarisen (1986) ja Pentti Raittilan (mm. 1989 ja 2004) tutkimuksia.
Eri tutkimusten perusteella on muodostettu kolme suomalaisessa julkisuudessa esiintynyttä venäläisyyden historiallista stereotypiaa: sota-ajan vihollisstereotypia, YYA-ajan ristiriitainen naapuri sekä 2000-luvun taitteen maahanmuuttaja- ja rikollisvenäläinen. Stereotyypeissä näkyy vahvasti ajankohdan poliittinen tilanne, Suomen ja Venäjän väliset suhteet sekä ajan yhteiskunnallinen ilmapiiri. Lisäksi venäläisyyden representointiin on vaikuttanut eri ajankohtien journalistiset tavat, käytännöt ja konventiot.
Etelä-Saimaan juttuaineistosta nousi ylitse muiden kahdeksan representaatiota: rikas venäläinen; laatua ja mukavuutta vaativa venäläinen; mauton, pröystäilevä venäläinen; vaikutusvaltainen, eliittiin kuuluva venäläinen; bisneshenkinen venäläinen; epärehellinen, rikollisuuteen taipuvainen venäläinen; vihollinen venäläinen; suomalaisen vastakohta.
Tutkielma osoittaa, että venäläisistä on 2000-luvulla muodostunut osin uudenlainen puhetapa. Puhetapa sisältää piirteitä kaikista historiallisista venäläisyyden stereotyypeistä, mutta myös paljon uusia ulottuvuuksia.
Tutkielma on jatkumoa venäläisyyden esittämistä käsittelevälle mediatutkimukselle ja laajemmin etnisyyttä ja maahanmuuttajia käsittelevälle mediatutkimukselle. Tutkielma nojautuu suomalaisten ja venäläisten suhteen historiaan sekä venäläisten keskeiseen rooliin suomalaisten identiteettiprojektissa.
Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin lehtiaineiston lähilukuna ja vertaamalla aineistosta nousevia venäläisyyden representaatioita historiallisiin venäläisstereotyyppeihin. Analyyttisena työkaluna on käytetty stereotyypin käsitettä.
Aineistona on kaikki vuonna 2008 Etelä-Saimaassa julkaistut venäläisten kiinteistö- ja tonttikauppoja käsittelevät uutisjutut, joita on yhteensä 93. Historialliset venäläisstereotyypit on muodostettu aiemmin julkaistujen tutkimusten perusteella. Mukana on muun muassa Kari Immosen (1987), Heikki Luostarisen (1986) ja Pentti Raittilan (mm. 1989 ja 2004) tutkimuksia.
Eri tutkimusten perusteella on muodostettu kolme suomalaisessa julkisuudessa esiintynyttä venäläisyyden historiallista stereotypiaa: sota-ajan vihollisstereotypia, YYA-ajan ristiriitainen naapuri sekä 2000-luvun taitteen maahanmuuttaja- ja rikollisvenäläinen. Stereotyypeissä näkyy vahvasti ajankohdan poliittinen tilanne, Suomen ja Venäjän väliset suhteet sekä ajan yhteiskunnallinen ilmapiiri. Lisäksi venäläisyyden representointiin on vaikuttanut eri ajankohtien journalistiset tavat, käytännöt ja konventiot.
Etelä-Saimaan juttuaineistosta nousi ylitse muiden kahdeksan representaatiota: rikas venäläinen; laatua ja mukavuutta vaativa venäläinen; mauton, pröystäilevä venäläinen; vaikutusvaltainen, eliittiin kuuluva venäläinen; bisneshenkinen venäläinen; epärehellinen, rikollisuuteen taipuvainen venäläinen; vihollinen venäläinen; suomalaisen vastakohta.
Tutkielma osoittaa, että venäläisistä on 2000-luvulla muodostunut osin uudenlainen puhetapa. Puhetapa sisältää piirteitä kaikista historiallisista venäläisyyden stereotyypeistä, mutta myös paljon uusia ulottuvuuksia.