KANSALAISKESKUSTELU SANOMALEHTIEN VERKKOSIVUILLA - Retorinen tutkimus Mauri Pekkarisen keväällä 2009 ehdottamista hyvätuloisten lamatalkoista ja niihin liittyvän uutisoinnin synnyttämästä keskustelusta suomalaisten sanomalehtien verkkosivuilla
SIEKKINEN, ESSI (2011)
SIEKKINEN, ESSI
2011
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21485
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21485
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani suomalaisten sanomalehtien verkkosivuilla käytävää keskustelua kansalaiskeskustelun muotona. Tarkastelen keskusteluista erityisesti niiden elinkaaria, argumentointia, teemoja sekä sitä minkälaista kuvaa keskustelut tuottavat itsestään kansalaiskeskusteluna. Analysoimani keskustelut on kerätty keväällä ja kesällä 2009 viiden suomalaisen sanomalehden verkkosivuilta, ja niissä kaikissa keskustelun avaajana on toiminut Mauri Pekkarisen ehdottamiin hyvätuloisten lamatalkoisiin liittyvä uutisointi. Verkkokeskusteluiden tarkastelun olen nähnyt tärkeäksi sen vuoksi, että verkko pursuaa erilaisia keskusteluja, myös yhteiskunnallisia, mutta niiden antia ja merkitystä on tutkittu vähäisissä määrin.
Tutkimuskysymyksiin pyrin vastaamaan retorisen analyysin sekä keskusteluiden elinkaarten analyysin keinoin. Elinkaarten analyysissä keskityn tarkastelemaan keskusteluiden ulkoisia piirteitä kuten kommentoinnin määrää, kestoa ja yksittäisten nimimerkkien aktiivisuutta. Retorisessa analyysissä tarkastelen keskusteluiden retorisia merkityksenantoprosesseja ja erityisesti sitä, miten keskustelijat kritisoivat ja puolustavat, naturalisoivat ja kyseenalaistavat sekä identifioituvat ja erottautuvat argumentoinnillaan ilmi- ja piilotekstitasolla. Tämän lisäksi kiinnostukseni kohteena on se, millaiset teemat argumentoinnissa nousevat esille.
Aineistoni analysointi edellä mainituin menetelmin tuotti sanomalehtien verkkosivuilta käytävästä kansalaiskeskustelusta ristiriitaista kuvaa. Keskusteluiden elinkaaret ja niissä käytetty argumentaatio poikkesivat toisistaan suhteellisen paljon sanomalehdestä ja keskustelusta toiseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa hyvälle ja merkitykselliselle kansalaiskeskustelulle asetetut kriteerit eivät täyty aineistossani esimerkiksi siltä osin, että keskustelut jäivät lyhytikäisiksi sekä sen vuoksi että aktiivisen ja ratkaisuehdotuksia tekevän position ottavat harvat keskustelijat. Argumentoinnissa esiin nousevat sellaiset teemat kuten pettymys politiikkaan ja poliitikkoihin sekä yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus. Sanomalehtien verkkosivuilla käytävässä keskustelussa painottuukin enemmän juuri kritiikin sekä palautteen antaminen.
Osa keskustelijoista kuitenkin ottaa aineistossani aktiivisen ja ratkaisuehdotuksia tekevän position. Tämä voi tarkoittaa sitä, että taustalla piilee aito halu vaikuttaa, osallistua ja olla osa ympäröivää yhteisöä. Merkityksellistä verkkokeskustelua voi siis syntyä ja siihen tulisikin kiinnittää huomiota esimerkiksi sellaisten foorumien kehittämisellä, ja näistä tiedottamisella, jotka tarjoavat virallisen väylän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Avainsanat: verkkokeskustelu, kansalaiskeskustelu, retorinen analyysi, keskusteluiden elinkaaret
Tutkimuskysymyksiin pyrin vastaamaan retorisen analyysin sekä keskusteluiden elinkaarten analyysin keinoin. Elinkaarten analyysissä keskityn tarkastelemaan keskusteluiden ulkoisia piirteitä kuten kommentoinnin määrää, kestoa ja yksittäisten nimimerkkien aktiivisuutta. Retorisessa analyysissä tarkastelen keskusteluiden retorisia merkityksenantoprosesseja ja erityisesti sitä, miten keskustelijat kritisoivat ja puolustavat, naturalisoivat ja kyseenalaistavat sekä identifioituvat ja erottautuvat argumentoinnillaan ilmi- ja piilotekstitasolla. Tämän lisäksi kiinnostukseni kohteena on se, millaiset teemat argumentoinnissa nousevat esille.
Aineistoni analysointi edellä mainituin menetelmin tuotti sanomalehtien verkkosivuilta käytävästä kansalaiskeskustelusta ristiriitaista kuvaa. Keskusteluiden elinkaaret ja niissä käytetty argumentaatio poikkesivat toisistaan suhteellisen paljon sanomalehdestä ja keskustelusta toiseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa hyvälle ja merkitykselliselle kansalaiskeskustelulle asetetut kriteerit eivät täyty aineistossani esimerkiksi siltä osin, että keskustelut jäivät lyhytikäisiksi sekä sen vuoksi että aktiivisen ja ratkaisuehdotuksia tekevän position ottavat harvat keskustelijat. Argumentoinnissa esiin nousevat sellaiset teemat kuten pettymys politiikkaan ja poliitikkoihin sekä yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus. Sanomalehtien verkkosivuilla käytävässä keskustelussa painottuukin enemmän juuri kritiikin sekä palautteen antaminen.
Osa keskustelijoista kuitenkin ottaa aineistossani aktiivisen ja ratkaisuehdotuksia tekevän position. Tämä voi tarkoittaa sitä, että taustalla piilee aito halu vaikuttaa, osallistua ja olla osa ympäröivää yhteisöä. Merkityksellistä verkkokeskustelua voi siis syntyä ja siihen tulisikin kiinnittää huomiota esimerkiksi sellaisten foorumien kehittämisellä, ja näistä tiedottamisella, jotka tarjoavat virallisen väylän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Avainsanat: verkkokeskustelu, kansalaiskeskustelu, retorinen analyysi, keskusteluiden elinkaaret