Hyvin ja erittäin ennenaikaisina syntyneiden lasten kielelliset taidot 5-6 vuoden iässä: testitulosten suhde kerrontataitoihin
PELTONEN, RIINA (2011)
2011
Logopedia - Logopedics
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21478
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21478
Tiivistelmä
Ennenaikaisina syntyneillä lapsilla on useiden tutkimusten mukaan täysiaikaisina syntyneisiin lapsiin verrattuna suurempi riski kielellisen ja muun kognitiivisen kehityksen ongelmiin. Eroja täysiaikaisina ja ennenaikaisina syntyneiden lasten välillä löytyy niin puheen ymmärtämisessä kuin tuotossakin sekä varhaisen sanaston koossa ja oppimisessa. Jotta ennenaikaisina syntyneiden lasten joukosta tunnistettaisiin ajoissa erityistä tukea tarvitsevat lapset, on tunnettava tyypilliset kielellis-kognitiivisen toiminnan alueet, joissa ennenaikaisena syntyneillä lapsilla on viivettä verrattuna täysiaikaisena syntyneiden lasten kehitykseen.
Tässä tutkimuksessa selvitän 20:n hyvin ja erittäin enneaikaisena syntyneen lapsen kerrontataitojen suhdetta kielellisistä testeistä suoriutumiseen. Tarkastelen, voidaanko laajalti kliinisessä käytössä olevilla kielellisillä testeillä ennustaa lasten kerronnallisia taitoja. Tutkimuksen lapsille on teetetty kolme testiä: Reynell Developmental Language Scales III (RDLS), Illinois Test of Psycholinguistic Abilities (ITPA) -testin auditiivisen sarjamuistin sekä auditiivisen järkeilyn osatestit sekä Germanin sananlöytämistesti. Kerrontatehtävinä käytettiin uudelleenkerrontatehtävää sekä tarinan itsenäistä muodostamista Frog – where are you? -kuvakirjan avulla. Lisäksi lapsilta kysyttiin kertomusten sisältöön liittyviä kysymyksiä, minkä avulla selvitettiin lasten kykyä ymmärtää tarinoihin sisältyvää eksplisiittistä ja implisiittistä tietoa.
ITPA:n ja RDLS III:n suorituksista voidaan päätellä, että noin puolet ennenaikaisina syntyneistä lapsista ei ole tavoittanut ikätasoaan kielellisissä taidoissa vielä 5-6 vuoden iässä. Kielellisten testien keskinäiset yhteydet näyttävät olevan melko vähäisiä, mikä kertoo testien mittaavan hyvin erilaisia kielen osa-alueita. Kielelliset testit näyttävät myös ennustavan kerrontataitoja melko heikosti. Tämä saa pohtimaan, mittaavatko kielelliset kovin irrallisia taitoja. Ainakaan ne eivät yksinään osoita kielen kertomuksen muodostamisessa tarvittavia käyttötaitoja.
Pienen tutkittavien joukon vuoksi tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina. Tulokset eivät siis ole yleistettävissä koskemaan kaikkia ennenaikaisena syntyneitä lapsia. Lisää tutkimusta siis tarvitaan. Lisäksi on syytä tutkia myös terveiden, täysiaikaisena syntyneiden lasten tuottamalla aineistolla kielellisten testien ja kerrontatehtävien välistä yhteyttä.
Asiasanat:ennenaikaisuus, kerrontataidot, kielelliset testit
Tässä tutkimuksessa selvitän 20:n hyvin ja erittäin enneaikaisena syntyneen lapsen kerrontataitojen suhdetta kielellisistä testeistä suoriutumiseen. Tarkastelen, voidaanko laajalti kliinisessä käytössä olevilla kielellisillä testeillä ennustaa lasten kerronnallisia taitoja. Tutkimuksen lapsille on teetetty kolme testiä: Reynell Developmental Language Scales III (RDLS), Illinois Test of Psycholinguistic Abilities (ITPA) -testin auditiivisen sarjamuistin sekä auditiivisen järkeilyn osatestit sekä Germanin sananlöytämistesti. Kerrontatehtävinä käytettiin uudelleenkerrontatehtävää sekä tarinan itsenäistä muodostamista Frog – where are you? -kuvakirjan avulla. Lisäksi lapsilta kysyttiin kertomusten sisältöön liittyviä kysymyksiä, minkä avulla selvitettiin lasten kykyä ymmärtää tarinoihin sisältyvää eksplisiittistä ja implisiittistä tietoa.
ITPA:n ja RDLS III:n suorituksista voidaan päätellä, että noin puolet ennenaikaisina syntyneistä lapsista ei ole tavoittanut ikätasoaan kielellisissä taidoissa vielä 5-6 vuoden iässä. Kielellisten testien keskinäiset yhteydet näyttävät olevan melko vähäisiä, mikä kertoo testien mittaavan hyvin erilaisia kielen osa-alueita. Kielelliset testit näyttävät myös ennustavan kerrontataitoja melko heikosti. Tämä saa pohtimaan, mittaavatko kielelliset kovin irrallisia taitoja. Ainakaan ne eivät yksinään osoita kielen kertomuksen muodostamisessa tarvittavia käyttötaitoja.
Pienen tutkittavien joukon vuoksi tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina. Tulokset eivät siis ole yleistettävissä koskemaan kaikkia ennenaikaisena syntyneitä lapsia. Lisää tutkimusta siis tarvitaan. Lisäksi on syytä tutkia myös terveiden, täysiaikaisena syntyneiden lasten tuottamalla aineistolla kielellisten testien ja kerrontatehtävien välistä yhteyttä.
Asiasanat:ennenaikaisuus, kerrontataidot, kielelliset testit