"In the Natural Order of Things Cats Aren't Fat, Garfield" - Analysis of the Multimodal Mechanisms that Create Human and Cat-like Qualities in Jim Davis's Comic Character Garfield
HENTINEN, PIRITTA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HENTINEN, PIRITTA
2011
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-31Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin niitä mekanismeja, joilla Jim Davisin Karvinen-sarjakuvassa luodaan ominaisuuksia sarjakuvan nimikkohahmolle, Karvinen-kissalle. Tutkimuksessa kartoitettiin yhtäältä sitä, mitkä mekanismit saavat Karvisen vaikuttamaan ihmismäiseltä ja toisaalta sitä, mitkä mekanismit saavat Karvisen vaikuttamaan kissalta.
Tutkimuksen teoreettisena taustana käytettiin Attardon ja Raskinin (2001) General Theory of Verbal Humoria (GTVH). Se on kielitieteellinen teoria, jonka mukaan humoristisen tekstin huumori perustuu kuuteen hierarkkisesti järjestyneeseen tietoresurssiin (knowledge resource). Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin näistä kolmea tärkeintä, joita ovat käsikirjoitusten vastakohtaisuus (script opposition), looginen mekanismi (logical mechanism) ja kieli (language). Tutkimusaineistoksi valikoitiin kahdeksan kolmiruutuista Karvinen-sarjakuvaa kokoelmateoksesta Garfield Chews the Fat (2008).
Kukin sarjakuva analysoitiin tietoresurssi kerrallaan. Aluksi tarkasteltiin käsikirjoitusten vastakohtaisuutta. Tämän jälkeen analysoitiin loogisia mekanismeja, jotka aikaansaavat käsikirjoitusten vastakohtaisuuden. Tietyt loogiset mekanismit valittiin etukäteen tarkastelun kohteiksi. Näitä olivat roolien kääntäminen (role-reversal), analogia (analogy), vastakkainasettelu (juxtaposition), harhaanjohtaminen (garden path) ja liioittelu (exaggeration). Lopuksi tarkasteltiin kielen roolia, mikä tehtiin vertaamalla tekstin ja kuvan suhdetta. Yksittäisten sarjakuvien tarkastelun lisäksi tehtiin yleisluontoisempia päätelmiä tietoresurssien toiminnasta koko aineistossa.
Tutkimuksen perusteella Karvisen ominaisuudet ovat pohjimmiltaan käsikirjoituksia. Kissamaisuus on todenmukainen käsikirjoitus, kun taas ihmismäisyys epätodellinen. Huumoria syntyy, kun nämä kaksi käsikirjoitusta asetetaan vastakkain. Merkityksellisimmäksi tietoresurssiksi Karvisen ominaisuuksien ymmärtämisessä osoittautui looginen mekanismi, joka vahvistaa ja perustelee käsikirjoitusten vastakkainasettelun. Koska kissamaisuus ja ihmismäisyys ovat rooleja, yleisimmäksi loogiseksi mekanismiksi osoittautui roolien kääntäminen. Tämä mekanismi oli nähtävissä lähes jokaisessa analysoidussa sarjakuvassa. Tyypillistä loogisille mekanismeille oli se, että ne eivät juuri esiintyneet yksinään vaan muodostivat erilaisia yhdistelmiä. Lisäksi tutkimuksessa korostui se, että Karvisen ominaisuuksien luominen on vahvasti multimodaalista, eli se perustuu tekstin ja kuvan monipuoliseen vuorovaikutukseen. Karvisen ominaisuudet, samoin kuin sarjakuvan huumori yleensä, näyttävät siis syntyvän erilaisten elementtien vaihtelevasta ja yllätyksellisestä yhdistelemisestä.
Asiasanat:General Theory of Verbal Humor, GTVH, sarjakuva, multimodaalisuus, Karvinen, Garfield
Tutkimuksen teoreettisena taustana käytettiin Attardon ja Raskinin (2001) General Theory of Verbal Humoria (GTVH). Se on kielitieteellinen teoria, jonka mukaan humoristisen tekstin huumori perustuu kuuteen hierarkkisesti järjestyneeseen tietoresurssiin (knowledge resource). Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin näistä kolmea tärkeintä, joita ovat käsikirjoitusten vastakohtaisuus (script opposition), looginen mekanismi (logical mechanism) ja kieli (language). Tutkimusaineistoksi valikoitiin kahdeksan kolmiruutuista Karvinen-sarjakuvaa kokoelmateoksesta Garfield Chews the Fat (2008).
Kukin sarjakuva analysoitiin tietoresurssi kerrallaan. Aluksi tarkasteltiin käsikirjoitusten vastakohtaisuutta. Tämän jälkeen analysoitiin loogisia mekanismeja, jotka aikaansaavat käsikirjoitusten vastakohtaisuuden. Tietyt loogiset mekanismit valittiin etukäteen tarkastelun kohteiksi. Näitä olivat roolien kääntäminen (role-reversal), analogia (analogy), vastakkainasettelu (juxtaposition), harhaanjohtaminen (garden path) ja liioittelu (exaggeration). Lopuksi tarkasteltiin kielen roolia, mikä tehtiin vertaamalla tekstin ja kuvan suhdetta. Yksittäisten sarjakuvien tarkastelun lisäksi tehtiin yleisluontoisempia päätelmiä tietoresurssien toiminnasta koko aineistossa.
Tutkimuksen perusteella Karvisen ominaisuudet ovat pohjimmiltaan käsikirjoituksia. Kissamaisuus on todenmukainen käsikirjoitus, kun taas ihmismäisyys epätodellinen. Huumoria syntyy, kun nämä kaksi käsikirjoitusta asetetaan vastakkain. Merkityksellisimmäksi tietoresurssiksi Karvisen ominaisuuksien ymmärtämisessä osoittautui looginen mekanismi, joka vahvistaa ja perustelee käsikirjoitusten vastakkainasettelun. Koska kissamaisuus ja ihmismäisyys ovat rooleja, yleisimmäksi loogiseksi mekanismiksi osoittautui roolien kääntäminen. Tämä mekanismi oli nähtävissä lähes jokaisessa analysoidussa sarjakuvassa. Tyypillistä loogisille mekanismeille oli se, että ne eivät juuri esiintyneet yksinään vaan muodostivat erilaisia yhdistelmiä. Lisäksi tutkimuksessa korostui se, että Karvisen ominaisuuksien luominen on vahvasti multimodaalista, eli se perustuu tekstin ja kuvan monipuoliseen vuorovaikutukseen. Karvisen ominaisuudet, samoin kuin sarjakuvan huumori yleensä, näyttävät siis syntyvän erilaisten elementtien vaihtelevasta ja yllätyksellisestä yhdistelemisestä.
Asiasanat:General Theory of Verbal Humor, GTVH, sarjakuva, multimodaalisuus, Karvinen, Garfield