Äidin responsiivisuus keskosina syntyneitä kaksoslapsiaan kohtaan kahdenkeskisessä leikkitilanteessa. Tapaustutkimus.

Abstract

Lapsen kielen ja kommunikaation sekä emotionaalisen ja sosiaalisen kehityksen perustana on vuorovaikutus häntä hoitavan aikuisen kanssa. Vuorovaikutussuhteen kehityksen riskitekijöinä pidetään mm. keskosuutta ja kaksosuutta. Keskosten ja heidän hoitajiensa (äitiensä) varhaisen vuorovaikutussuhteen myönteistä kehitystä uhkaa monesti lapsen tehostettuun hoitoon joutuminen. Myös keskosten äitien epävarmuus, ahdistus, lapsen menetyksen pelko tai ulkopuolisuuden tunne voivat heikentää varhaisen vuorovaikutussuhteen syventymistä. Kun lapsia on kaksinkertainen määrä, kuten kaksosten kohdalla, lapset saavat vanhemmiltaan yksösiä vähemmän vuorovaikutuskokemuksia. Lisäksi vanhempien kuormittuneisuus ja väsyneisyys vaikuttavat herkästi vuorovaikutussuhteen rakentumiseen. Kaksosraskaus jää tavanomaista raskautta useammin kesken, jolloin lapsilla on sekä kaksosuuden että keskosuuden mukana tuomat riskitekijät.

Tutkimuksessani kuvasin äidin vuorovaikutuskäyttäytymistä, erityisesti responsiivisuutta keskosina syntyneitä kaksoslapsiaan kohtaan kahdenkeskisessä leikkitilanteessa. Tarkemmin ottaen tarkastelin äidin tapoja toimia seuratessaan lapsen huomionkohdetta katseella, toimimalla tai puheella. Lisäksi tarkastelin äidin tapoja tarjota lapsilleen uusia huomionkohteita toimimalla sekä puheella. Aineisto muodostui 15 minuutin mittaisista videonauhoituksista tehdyistä litteraateista. Laadullisen analyysin havainnot kokosin luokitukseksi, ja tulokset perustuvat määrälliseen vertailuun.

Tutkimukseni tulokset osoittivat, että äiti oli erittäin responsiivinen ja varsin tasapuolinen huomioidessaan lapsiaan. Pieniä eroavaisuuksia kuitenkin löytyi. Äiti reagoi useammin A-lapsen kuin B-lapsen tekemiin aloitteisiin niin katseella, toimimalla kuin puheellakin. B-lapselle äiti taas tarjosi huomionkohteita niin puheella kuin toiminnallakin hieman useammin kuin A-lapselle. Äiti seurasi sekä molempia lapsia että lapsen ja hänen yhteistä huomionkohdetta tiiviisti ja suuntautui vain satunnaisesti toisaalle, kuten muihin leluihin.

Tutkimukseni oli tapaustutkimus, joten sen tuloksia ei voida yleistää. Tutkimus tuo kuitenkin lisää tietoa monesta äidin ja lapsen vuorovaikutuksen tärkeästä tekijästä. Jotta tietoa keskosina syntyneiden kaksosten ja äidin vuorovaikutuksesta saataisiin lisää, tulisi tutkimusta tehdä suuremmalla aineistolla ja täysiaikaisten lasten vertailuryhmää käyttäen. Tietoa aiheesta tarvitsevat sekä lasten vanhemmat että ammattilaiset, joiden tehtävänä on tukea lasten mahdollisimman suotuisaa vuorivaikutuksen ja viestinnän kehitystä, riskeistä huolimatta.

Asiasanat:Keskoset, kaksoset, vuorovaikutus, responsiivisuus, äidin sensitiivisyys, kielenkehitys