Ketä kiinnostaa? Tutkimus EU-uutisten nuorten vastaanottajien tiedonlähteistä, mielipiteistä ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta.
OJAKANGAS, TUULI (2011)
2011
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21448
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21448
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma on katsaus joukkoviestinnän, Euroopan unionin ja nuoren yleisön välisiin suhteisiin. Tavoitteena on ensinnäkin selvittää joukkoviestimien asemaa nuorten EU-tiedonlähteenä ja edelleen tarkastella sitä, minkälaista tietoa unionista nuorille joukkoviestinten kautta kantautuu. Vertaan joukkoviestimien asemaa ja EU-uutisoinnin laatua joukkoviestinnän normatiivisissa teorioissa esitettyihin demokratian toteutumista edesauttaviin tehtäviin ja arvioin näiden tehtävien toteutumista tutkimusryhmänä olevien nuorten kohdalla. Keskityn tässä joukkoviestinnän ympäristön tarkkailun ja tiedonjakamisen sekä yhteiskunnalliseen toimintaan rohkaisemisen tehtäviä, jotka tässä perustuvat Christiansin ym. (2009) normatiivisia teorioita erittelevässä teoksessa esitettyihin tarkkailevaan (monitorial) ja auttavaan (facilitative) rooliin.
Tärkeässä osassa tutkimusta on sen kontekstin, nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja EU-uutisoinnin tarkastelu muiden tutkimusten kautta. Empiirinen osa muodostuu kahdesta osasta: taustatutkimuksena tein sähköpostikyselyn EU-tiedotuksen asiantuntijoille tiedustellen muun muassa heidän arvioitaan nuorten EU-tietämyksestä, -tiedonlähteistä ja -uutisoinnista. Heidän arvioidensa pohjalta laadin kyselyn, jonka teetin yhdessä ammattiopisto- ja yhdessä lukioluokassa Tampereella. Koska edellisissä tutkimuksissa on tullut esiin koulutustaustan vahva vaikutus EU-tietämykseen ja -asenteisiin, valikoin tutkimukseen kaksi erilaisen koulutuksen omaavaa ryhmää. Tämä paitsi antaa kattavamman kuvan nuorista yleensä, myös mahdollistaa ryhmien välisen vertailun. Analysoin tuloksia määrällisesti.
Tutkimuksen perusteella joukkoviestimet, erityisesti konsultaatioviestimet sanomalehti ja internet, ovat tärkeässä asemassa nuorten EU-tiedonlähteinä ja suoriutuvat normatiivisista tarkkailevasta ja auttavasta tehtävästään kohtuullisen hyvin, vaikka EU-tiedon kiinnostavuudessa ja tasapuolisuudessa on parantamisen varaa. Kouluopetuksella puolestaan on tässä paljonkin parannettavaa.
Asiasanat:EU-tiedonvälitys, nuoret kansalaiset, yhteiskunnallinen tietämys, aktiivinen kansalaisuus
Tärkeässä osassa tutkimusta on sen kontekstin, nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja EU-uutisoinnin tarkastelu muiden tutkimusten kautta. Empiirinen osa muodostuu kahdesta osasta: taustatutkimuksena tein sähköpostikyselyn EU-tiedotuksen asiantuntijoille tiedustellen muun muassa heidän arvioitaan nuorten EU-tietämyksestä, -tiedonlähteistä ja -uutisoinnista. Heidän arvioidensa pohjalta laadin kyselyn, jonka teetin yhdessä ammattiopisto- ja yhdessä lukioluokassa Tampereella. Koska edellisissä tutkimuksissa on tullut esiin koulutustaustan vahva vaikutus EU-tietämykseen ja -asenteisiin, valikoin tutkimukseen kaksi erilaisen koulutuksen omaavaa ryhmää. Tämä paitsi antaa kattavamman kuvan nuorista yleensä, myös mahdollistaa ryhmien välisen vertailun. Analysoin tuloksia määrällisesti.
Tutkimuksen perusteella joukkoviestimet, erityisesti konsultaatioviestimet sanomalehti ja internet, ovat tärkeässä asemassa nuorten EU-tiedonlähteinä ja suoriutuvat normatiivisista tarkkailevasta ja auttavasta tehtävästään kohtuullisen hyvin, vaikka EU-tiedon kiinnostavuudessa ja tasapuolisuudessa on parantamisen varaa. Kouluopetuksella puolestaan on tässä paljonkin parannettavaa.
Asiasanat:EU-tiedonvälitys, nuoret kansalaiset, yhteiskunnallinen tietämys, aktiivinen kansalaisuus