Tapaustutkimus eräästä neljännestä luokasta vertaisryhmänä ja Kaikki kavereita -interventio
MIKKOLA, ANNI (2011)
2011
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21444
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21444
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä oli tarkastella kohteena toimivaa neljättä luokkaa vertaisryhmänä; sen sosiaalista rakennetta ja oppilaiden representaatioita eli käsityksiä itsestään ja luokkatovereistaan. Tutkimus toteutettiin osana pienimuotoista luokkatason Kaikki kavereita -interventiota, jonka tavoitteena oli kehittää luokan luokkahenkeä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitä luokan sosiaalinen rakenne kertoi oppilaiden välisistä vertaissuhteista, ja miten oppilaat jakautuivat erilaisiin sosiaalisiin statusryhmiin. Tarkoituksena oli selvittää myös, mitä oppilaiden itseä ja muita koskevat representaatiot kertoivat luokasta vertaisryhmänä. Luokkahengen kehittämisen interventio kuului Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksessa järjestettäviin syventäviin projektiopintoihin.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tapaustutkimus, jossa oli myös etnografisia ja toimintatutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen kohteena oli hämeenlinnalainen neljäs luokka. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin sosiometrista kyselyä, avoimia ja asteikollisia kysymyksiä, teemahaastattelua ja havainnointia. Intervention työskentelymenetelminä toimivat kiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -materiaalin lisäksi keskustelut, ryhmäyttävät leikit, laulut ja muut yhteishenkeä kohottavat tehtävät.
Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2010 yhdeksän interventiokerran aikana. Tutkimukseen osallistui kaikki luokan 23 oppilasta. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Sosiometrisen kyselyn avulla luokan sosiaalisesta rakenteesta ja oppilaiden välisistä vertaissuhteista sai hyvän kokonaiskuvan. Sosiogrammista näki oppilaiden jakautumisen pienempiin ryhmiin ja vastavuoroiset ystävyyssuhteet. Kyselyn perusteella oppilaat voitiin jakaa sosiaalisen asemansa perusteella ryhmiin: suosittuihin, torjuttuihin, huomiotta jätettyihin ja ristiriitaisessa asemassa oleviin. Tutkimuksessa selvisi myös, että oppilailla oli keskimäärin hyvin myönteinen käsitys itsestään ja luokkatovereistaan. Haastattelut ja havainnointi vahvistivat myönteistä kuvaa luokasta vertaisryhmänä; luokan ongelmat johtuivat enemmänkin muutaman yksittäisen oppilaan välisistä ajoittaisista ristiriidoista.
Kyselyjen ja havainnoinnin perusteella Kaikki kavereita -interventiolla oli luokkahenkeä parantava vaikutus. Oppilaiden arvio luokkahengestä nousi kohtalaisesta hyvään intervention aikana. Oppilaat kokivat myös oppineensa arvioimaan toimintaansa paremmin ja olemaan parempia tovereita toisilleen. Vaikka tutkimuksen tulokset eivät olekaan yleistettävissä kohderyhmän ulkopuolelle, niin ne ainakin oikeuttavat vastaavanlaisten interventioiden toteuttamisen jatkossakin.
Avainsanat: vertaisryhmät, vertaissuhteet, representaatio, interventio, sosiometria, sosiaalinen asema, sosiaalinen rakenne
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tapaustutkimus, jossa oli myös etnografisia ja toimintatutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen kohteena oli hämeenlinnalainen neljäs luokka. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin sosiometrista kyselyä, avoimia ja asteikollisia kysymyksiä, teemahaastattelua ja havainnointia. Intervention työskentelymenetelminä toimivat kiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -materiaalin lisäksi keskustelut, ryhmäyttävät leikit, laulut ja muut yhteishenkeä kohottavat tehtävät.
Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2010 yhdeksän interventiokerran aikana. Tutkimukseen osallistui kaikki luokan 23 oppilasta. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Sosiometrisen kyselyn avulla luokan sosiaalisesta rakenteesta ja oppilaiden välisistä vertaissuhteista sai hyvän kokonaiskuvan. Sosiogrammista näki oppilaiden jakautumisen pienempiin ryhmiin ja vastavuoroiset ystävyyssuhteet. Kyselyn perusteella oppilaat voitiin jakaa sosiaalisen asemansa perusteella ryhmiin: suosittuihin, torjuttuihin, huomiotta jätettyihin ja ristiriitaisessa asemassa oleviin. Tutkimuksessa selvisi myös, että oppilailla oli keskimäärin hyvin myönteinen käsitys itsestään ja luokkatovereistaan. Haastattelut ja havainnointi vahvistivat myönteistä kuvaa luokasta vertaisryhmänä; luokan ongelmat johtuivat enemmänkin muutaman yksittäisen oppilaan välisistä ajoittaisista ristiriidoista.
Kyselyjen ja havainnoinnin perusteella Kaikki kavereita -interventiolla oli luokkahenkeä parantava vaikutus. Oppilaiden arvio luokkahengestä nousi kohtalaisesta hyvään intervention aikana. Oppilaat kokivat myös oppineensa arvioimaan toimintaansa paremmin ja olemaan parempia tovereita toisilleen. Vaikka tutkimuksen tulokset eivät olekaan yleistettävissä kohderyhmän ulkopuolelle, niin ne ainakin oikeuttavat vastaavanlaisten interventioiden toteuttamisen jatkossakin.
Avainsanat: vertaisryhmät, vertaissuhteet, representaatio, interventio, sosiometria, sosiaalinen asema, sosiaalinen rakenne