Väheneekö jäte neuvomalla - Jätteen synnyn ehkäisyyn ohjaavat neuvontakampanjat ja jätekäyttäytyminen pääkaupunkiseudun kotitalouksissa
HELLQVIST, MIIA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HELLQVIST, MIIA
2011
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-01Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin jätekäyttäytymiseen, eli sekä jätteen synnyn ehkäisyyn liittyvään käyttäytymiseen että jäteasioita koskevaan tiedonhakuun yhteydessä olevia tekijöitä pääkaupunkiseudulla ja Viikki-Latokartanossa. Tutkimus liittyi Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kotitalouksille näillä alueilla suuntaamiin jätteen synnyn ehkäisy -kampanjoihin. Tarkastelun kohteena olivat demografiset tekijät, kampanja-alue ja -tyyppi sekä aika. Tavoitteena oli selvittää näiden tekijöiden vaikutusta alueen asukkaiden jätekäyttäytymiseen. Käytännön näkökulmasta keskeinen tavoite oli lisäksi identifioida sellaisia vastaajaryhmiä, joilla kynnys ympäristömyönteiseen jätekäyttäytymiseen oli korkea.
Tutkimuksen aineistona olivat kampanja-alueilta vuosien 2004-2008 välisenä aikana kerätyt mielipidekyselyt (pääkaupunkiseudulla N = 5548 ja Viikki-Latokartanon alueella N = 201). Jätekäyttäytymisen mittareina käytettiin vastaajien arvioita jäteasioita koskevasta tiedonhaustaan, yleisistä jätteen synnyn ehkäisytoimistaan sekä kierrätystavaroiden ja korjauspalveluiden käytöstään viimeisen vuoden aikana. Mittarit perustuivat OECD:n (2002) jätteen synnyn ehkäisyä koskevan yleiseen määritelmään.
Työn teoriaosuudessa esitellään suunnitellun käyttäytymisen teoriaa, joka toimii tutkimuksen kokoavana teoreettisena viitekehyksenä. Lisäksi käsitellään ympäristömyönteisen käyttäytymisen tutkimusta sosiaalipsykologisesta näkökulmasta sekä käydään vertaillen läpi interventiotekniikoiden tutkimusta. Aikaisempien tutkimusten pohjalta muodostetaan tutkimuskysymykset sekä mittausmalli tutkittavien ilmiöiden oletetuista vaikutussuhteista. Aineiston analyysi perustuu eri muuttujien suhteen tehtyihin ristiintaulukointeihin sekä keskiarvovertailuihin. Havaittujen erojen merkitsevyyttä testataan x²-testin sekä F-testin avulla.
Tulokset olivat pääsääntöisesti aikaisemman tutkimuksen mukaisia. Ensinnäkin tulos lähes kaikkien vastaajien positiivisesta suhtautumisesta jätteen määrän vähentämiseen oli aiempien tutkimusten mukainen. Samoin sai tukea oletus lähes kaikkien tutkittujen demografisten tekijöiden yhteydestä jätekäyttäytymiseen. Ainoa poikkeus oli iän vaikutus: alle 35-vuotiaiden jätekäyttäytyminen oli tässä tutkimuksessa aktiivisempaa kuin sitä vanhempien. Lisäksi tulosten pohjalta tunnistettiin korkean toimintakynnyksen ryhmiä: interventioita kohdennettaessa kannattaa jatkossa kiinnittää enemmän huomiota yli 35-vuotiaisiin, vähiten koulutettuihin, työväestöön sekä miehiin. Jätekäyttäytymisessä ei havaittu kampanja- tai aluekohtaisia eroja, eikä myöskään muutoksia tutkittuna aikana. Vain tiedonhaun havaittiin lisääntyneen.
Työssä esitetään tutkimustuloksiin sekä tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen perustuen suosituksia jätteen synnyn ehkäisy -interventioiden kohdentamisesta ja toteutuksesta samoin kuin suosituksia näiden interventioiden tutkimuksesta ja erityisesti mielipidekyselyjen toteuttamisesta. Suunnitellun käyttäytymisen teoria tarjoaisi kehittämistyölle ja sen luotettavalle arvioinnille systemaattiset puitteet.
Asiasanat:jätteen synnyn ehkäisy, ympäristömyönteinen käyttäytyminen, demografiset tekijät, interventiotekniikat, suunnitellun käyttäytymisen teoria, pääkaupunkiseutu
Tutkimuksen aineistona olivat kampanja-alueilta vuosien 2004-2008 välisenä aikana kerätyt mielipidekyselyt (pääkaupunkiseudulla N = 5548 ja Viikki-Latokartanon alueella N = 201). Jätekäyttäytymisen mittareina käytettiin vastaajien arvioita jäteasioita koskevasta tiedonhaustaan, yleisistä jätteen synnyn ehkäisytoimistaan sekä kierrätystavaroiden ja korjauspalveluiden käytöstään viimeisen vuoden aikana. Mittarit perustuivat OECD:n (2002) jätteen synnyn ehkäisyä koskevan yleiseen määritelmään.
Työn teoriaosuudessa esitellään suunnitellun käyttäytymisen teoriaa, joka toimii tutkimuksen kokoavana teoreettisena viitekehyksenä. Lisäksi käsitellään ympäristömyönteisen käyttäytymisen tutkimusta sosiaalipsykologisesta näkökulmasta sekä käydään vertaillen läpi interventiotekniikoiden tutkimusta. Aikaisempien tutkimusten pohjalta muodostetaan tutkimuskysymykset sekä mittausmalli tutkittavien ilmiöiden oletetuista vaikutussuhteista. Aineiston analyysi perustuu eri muuttujien suhteen tehtyihin ristiintaulukointeihin sekä keskiarvovertailuihin. Havaittujen erojen merkitsevyyttä testataan x²-testin sekä F-testin avulla.
Tulokset olivat pääsääntöisesti aikaisemman tutkimuksen mukaisia. Ensinnäkin tulos lähes kaikkien vastaajien positiivisesta suhtautumisesta jätteen määrän vähentämiseen oli aiempien tutkimusten mukainen. Samoin sai tukea oletus lähes kaikkien tutkittujen demografisten tekijöiden yhteydestä jätekäyttäytymiseen. Ainoa poikkeus oli iän vaikutus: alle 35-vuotiaiden jätekäyttäytyminen oli tässä tutkimuksessa aktiivisempaa kuin sitä vanhempien. Lisäksi tulosten pohjalta tunnistettiin korkean toimintakynnyksen ryhmiä: interventioita kohdennettaessa kannattaa jatkossa kiinnittää enemmän huomiota yli 35-vuotiaisiin, vähiten koulutettuihin, työväestöön sekä miehiin. Jätekäyttäytymisessä ei havaittu kampanja- tai aluekohtaisia eroja, eikä myöskään muutoksia tutkittuna aikana. Vain tiedonhaun havaittiin lisääntyneen.
Työssä esitetään tutkimustuloksiin sekä tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen perustuen suosituksia jätteen synnyn ehkäisy -interventioiden kohdentamisesta ja toteutuksesta samoin kuin suosituksia näiden interventioiden tutkimuksesta ja erityisesti mielipidekyselyjen toteuttamisesta. Suunnitellun käyttäytymisen teoria tarjoaisi kehittämistyölle ja sen luotettavalle arvioinnille systemaattiset puitteet.
Asiasanat:jätteen synnyn ehkäisy, ympäristömyönteinen käyttäytyminen, demografiset tekijät, interventiotekniikat, suunnitellun käyttäytymisen teoria, pääkaupunkiseutu