Aktiivisen työvoimapolitiikan makrotaloudelliset vaikutukset
SEPPÄLÄ, MIKKO (2011)
2011
Kansantaloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21439
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21439
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan aktiivista työvoimapolitiikkaa makrotaloudellisesta näkökulmasta perinteisen mikrotaloudellisen vaikuttavuuden rinnalla. Mikrotaloudellinen lähestymistapa ei huomioi vaikuttavuustulosten kannalta tärkeitä sivuvaikutuksia. Yksilötason tulosten mukaan aktiivitoimenpiteillä voi olla henkilön työllisyyttä parantava vaikutus mutta kyseisten sivuvaikutusten johdosta vaikutus kokonaistyöllisyyteen voi olla mitätön. Tutkielmassa pyritäänkin selvittämään aktiivitoimenpiteiden vaikuttavuutta makrotasolla.
Tutkielmassa läpikäydään aktiivisen työvoimapolitiikan luokittelua, mittaamista ja tavoitteita. Tutkielman teoriaosuudessa mallinnetaan työttömyyttä Layard-Nickell- ja etsintäteoreettisella mallilla. Niiden lisäksi tutkielmassa käsitellään aktiivisen työvoimapolitiikan ja palkkainflaation välistä suhdetta teoreettisesti ammattiliittojen palkkaneuvottelumallissa. Tulosten mukaan on mahdollista, että aktiivisella työvoimapolitiikalla on positiivinen vaikutus palkkainflaatioon, kun perinteinen käsitys on ollut se, että aktiivinen työvoimapolitiikka laskee palkkatasoa.
Mikrotasolla työvoimakoulutuksen ja työvoimapalveluiden vaikuttavuus yksilön työllistymiseen on parempi kuin tukihankkeilla. Makrotaloudellinen vaikuttavuus palkkatasoon on epäselvä, sillä tutkimusten tulokset antavat ristiriitaisia tuloksia. Tutkimuskentällä ei olla yksimielisiä työllisyysvaikutuksen suuruudesta ja suunnasta. Useat tutkimukset kuitenkin puoltavat sitä näkökulmaa, että aktiivitoimenpidettä laajentamalla avointa työttömyyttä on mahdollista alentaa.
Makrotason vaikuttavuustutkimusten tulokset antavat ristiriitaisia tuloksia. Kuitenkin aktiivitoimenpiteillä näyttäisi olevan jonkin verran positiivista vaikutusta henkilön työllistymiseen. Kuitenkin kutakin politiikkauudistusta ja aktiivitoimenpidettä tulee tarkastella erikseen, jotta voidaan varmistua niiden vaikuttavuudesta ja onnistuneisuudesta makrotaloudellisella tasolla.
Avainsanat: aktiivinen työvoimapolitiikka, Layard-Nickell-malli, etsintäteoria
Tutkielmassa läpikäydään aktiivisen työvoimapolitiikan luokittelua, mittaamista ja tavoitteita. Tutkielman teoriaosuudessa mallinnetaan työttömyyttä Layard-Nickell- ja etsintäteoreettisella mallilla. Niiden lisäksi tutkielmassa käsitellään aktiivisen työvoimapolitiikan ja palkkainflaation välistä suhdetta teoreettisesti ammattiliittojen palkkaneuvottelumallissa. Tulosten mukaan on mahdollista, että aktiivisella työvoimapolitiikalla on positiivinen vaikutus palkkainflaatioon, kun perinteinen käsitys on ollut se, että aktiivinen työvoimapolitiikka laskee palkkatasoa.
Mikrotasolla työvoimakoulutuksen ja työvoimapalveluiden vaikuttavuus yksilön työllistymiseen on parempi kuin tukihankkeilla. Makrotaloudellinen vaikuttavuus palkkatasoon on epäselvä, sillä tutkimusten tulokset antavat ristiriitaisia tuloksia. Tutkimuskentällä ei olla yksimielisiä työllisyysvaikutuksen suuruudesta ja suunnasta. Useat tutkimukset kuitenkin puoltavat sitä näkökulmaa, että aktiivitoimenpidettä laajentamalla avointa työttömyyttä on mahdollista alentaa.
Makrotason vaikuttavuustutkimusten tulokset antavat ristiriitaisia tuloksia. Kuitenkin aktiivitoimenpiteillä näyttäisi olevan jonkin verran positiivista vaikutusta henkilön työllistymiseen. Kuitenkin kutakin politiikkauudistusta ja aktiivitoimenpidettä tulee tarkastella erikseen, jotta voidaan varmistua niiden vaikuttavuudesta ja onnistuneisuudesta makrotaloudellisella tasolla.
Avainsanat: aktiivinen työvoimapolitiikka, Layard-Nickell-malli, etsintäteoria