A Corpus-Driven Approach to the Infinitival Complementation Patterns of the Verb HELP in Recent Centuries
AHOLA, JUSSI (2011)
2011
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21421
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21421
Tiivistelmä
Tämä pro gradu –tutkielma tarkastelee englannin kielen verbin help sekä sen taivutettujen muotojen helps, helped ja helping infinitiivikomplementteja brittienglannissa 1700-luvun alusta vuosituhannen vaihteeseen saakka. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää eri infinitiivikomplementtien esiintymistä eri aikakausina, löytää mahdollisia yhteyksiä komplementtien ja niiden välittämien semanttisten merkitysten välillä, selvittää help–verbin väitettyä kieliopillistumista sekä tutkia eri syntaktisten tekijöiden, kuten horror aequi –periaatteen, vaikutusta komplementin valintaan.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdesta eri lähteestä: historiallinen aineisto kerättiin Corpus of Late Modern English Texts –korpuksesta (CLMET), joka kattaa vuodet 1710–1920, ja nykykielinen aineisto British National Corpus –korpuksesta (BNC). CLMET on jaettu kolmeen osaan, joista jokainen kattaa 70 vuoden ajanjakson. Näitä osia tarkasteltiin omina kokonaisuuksinaan, joiden välillä diakronisia vertailuja oli mahdollista tehdä. CLMET on rajoittunut lajityypiltään kaunokirjallisuuteen, mikä vaikutti rajoittavasti myös BNC:n käyttöön; ainoastaan BNC:n kaunokirjallinen materiaali hyväksyttiin aineistoksi. Tällä rajauksella varmistettiin eri aineistojen vertailtavuus.
Tutkielman sisältö on jaettu karkeasti kahteen osaan: ensimmäisen osan muodostavat neljä ensimmäistä kappaletta, jotka rakentavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Nämä kappaleet käsittelevät kielitieteellistä metateoriaa, korpuslingvistiikkaa, sekä help-verbin infinitiivikomplementteihin liittyvää aiempaa tutkimusta. Seuraavat kaksi kappaletta muodostavat tutkielman analyysiosan. Aluksi aineisto käydään yksityiskohtaisesti läpi edeten kronologisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Tämän jälkeen esitetään vertailuja eri aikakausien välillä sekä esitellään tutkimuksen tulokset.
Tutkimuksella osoitetaan, että help-verbin infinitiivikomplementtien käytössä on tapahtunut huomattavia muutoksia tutkitulla ajanjaksolla. Yleisesti ottaen help-verbiä täydentävät infinitiivikomplementit ovat selkeästi yleistyneet, mikä on osittain selitettävissä help-verbin kieliopillistumisella. 1900-luvulla to-infinitiivien käyttö väheni, mutta puhtaiden infinitiivien (bare infinitive) käyttö yleistyi huomattavasti. Horror aequi –periaatteen vaikutus infinitiivikomplementtien valintaan osoitettiin olevan hyvin merkittävä.
Asiasanat:Help, verbi, komplementaatio, infinitiivikomplementti, korpus
Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdesta eri lähteestä: historiallinen aineisto kerättiin Corpus of Late Modern English Texts –korpuksesta (CLMET), joka kattaa vuodet 1710–1920, ja nykykielinen aineisto British National Corpus –korpuksesta (BNC). CLMET on jaettu kolmeen osaan, joista jokainen kattaa 70 vuoden ajanjakson. Näitä osia tarkasteltiin omina kokonaisuuksinaan, joiden välillä diakronisia vertailuja oli mahdollista tehdä. CLMET on rajoittunut lajityypiltään kaunokirjallisuuteen, mikä vaikutti rajoittavasti myös BNC:n käyttöön; ainoastaan BNC:n kaunokirjallinen materiaali hyväksyttiin aineistoksi. Tällä rajauksella varmistettiin eri aineistojen vertailtavuus.
Tutkielman sisältö on jaettu karkeasti kahteen osaan: ensimmäisen osan muodostavat neljä ensimmäistä kappaletta, jotka rakentavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Nämä kappaleet käsittelevät kielitieteellistä metateoriaa, korpuslingvistiikkaa, sekä help-verbin infinitiivikomplementteihin liittyvää aiempaa tutkimusta. Seuraavat kaksi kappaletta muodostavat tutkielman analyysiosan. Aluksi aineisto käydään yksityiskohtaisesti läpi edeten kronologisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Tämän jälkeen esitetään vertailuja eri aikakausien välillä sekä esitellään tutkimuksen tulokset.
Tutkimuksella osoitetaan, että help-verbin infinitiivikomplementtien käytössä on tapahtunut huomattavia muutoksia tutkitulla ajanjaksolla. Yleisesti ottaen help-verbiä täydentävät infinitiivikomplementit ovat selkeästi yleistyneet, mikä on osittain selitettävissä help-verbin kieliopillistumisella. 1900-luvulla to-infinitiivien käyttö väheni, mutta puhtaiden infinitiivien (bare infinitive) käyttö yleistyi huomattavasti. Horror aequi –periaatteen vaikutus infinitiivikomplementtien valintaan osoitettiin olevan hyvin merkittävä.
Asiasanat:Help, verbi, komplementaatio, infinitiivikomplementti, korpus