Aku Ankan ja sosiaalisen todellisuuden rakentuminen lukijoiden tulkinnoissa
VÄYRYNEN, HANNELE (2011)
VÄYRYNEN, HANNELE
2011
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21419
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21419
Tiivistelmä
Tutkielmassani etsin yhteneväisyyksiä Aku Ankka-sarjakuvalehden tarinoista ja painetun sanomalehden Aamulehden uutisoinnista, ja käsittelen valmiita aineistoja kolmen teeman kautta, joita ovat ajankohtaiset teemat, koulutus ja talous. Aku Ankan lukijoiden tarinoiden tulkintoja, ja sarjakuvan sosiaalisen todellisuuden käsityksiä rakennan erilaisista lukijatyypeistä, perhekäsityksistä sarjakuvassa ja lukijoiden mielikuvista sarjakuvahahmojen luonteesta.
Teoreettinen viitekehykseni muodostuu kolmesta teoriasta: konstruktivismista, jonka mukaan ihminen on aktiivinen tiedon rakentaja, intertekstuaalisuudesta eli tekstienvälisyydestä, sekä kriittisestä pedagogiikasta ja kriittisestä medialukutaidosta, joissa viestinten tarjontaa tarkastellaan kyseenalaistaen ja ihmetellen.
Tutkimusaineistoni koostuu valmiista aineistoista, sarjakuvalehden tarinoista ja sanomalehden artikkeleista sekä kontrolloidun lomaketutkimuksen vastauksista. Analysoin aineistoa sisällönanalyysin kvalitatiivisen luokittelun ja tyypittelyn kautta sekä kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tutkimustuloksiin päädyin omien tulkintojeni ja kvantitatiivisten analyysien kautta nojaten teoreettiseen viitekehykseen. Etsin aineistosta, mitä tietoa lukija tarinoista saa tai oivaltaa, onko tarinoissa tuttuutta todellisuuteen ja onko tarinoissa aihetta kritisointiin.
Mielikuvituksellisten tarinoiden sisältöjen ja todellisuuden uutisoinnin vertailun tulokset osoittivat, että Aku Ankka on vahvasti kiinnittynyt suomalaisen yhteiskunnan arkeen. Sarjakuvan kerronta täyttää lukijoiden yksilöllisiä kulttuurisia odotuksia, ja antaa lukijoille mahdollisuuden samaistua hahmoihin osaksi seikkailuja. Aku Ankan tarinat voivat olla totta tai tarua, ja Ankkalinna voi löytyä karttaan sijoitettuna tai ihmisten mielistä. Aku Ankan todellisuus rakentuu jokaisen lukijan omien merkitysmaailmojen kautta.
Avainsanat: Sarjakuvalehti, uutiset, konstruktivismi, intertekstuaalisuus, kriittisyys, sosiaalinen todellisuus
Teoreettinen viitekehykseni muodostuu kolmesta teoriasta: konstruktivismista, jonka mukaan ihminen on aktiivinen tiedon rakentaja, intertekstuaalisuudesta eli tekstienvälisyydestä, sekä kriittisestä pedagogiikasta ja kriittisestä medialukutaidosta, joissa viestinten tarjontaa tarkastellaan kyseenalaistaen ja ihmetellen.
Tutkimusaineistoni koostuu valmiista aineistoista, sarjakuvalehden tarinoista ja sanomalehden artikkeleista sekä kontrolloidun lomaketutkimuksen vastauksista. Analysoin aineistoa sisällönanalyysin kvalitatiivisen luokittelun ja tyypittelyn kautta sekä kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tutkimustuloksiin päädyin omien tulkintojeni ja kvantitatiivisten analyysien kautta nojaten teoreettiseen viitekehykseen. Etsin aineistosta, mitä tietoa lukija tarinoista saa tai oivaltaa, onko tarinoissa tuttuutta todellisuuteen ja onko tarinoissa aihetta kritisointiin.
Mielikuvituksellisten tarinoiden sisältöjen ja todellisuuden uutisoinnin vertailun tulokset osoittivat, että Aku Ankka on vahvasti kiinnittynyt suomalaisen yhteiskunnan arkeen. Sarjakuvan kerronta täyttää lukijoiden yksilöllisiä kulttuurisia odotuksia, ja antaa lukijoille mahdollisuuden samaistua hahmoihin osaksi seikkailuja. Aku Ankan tarinat voivat olla totta tai tarua, ja Ankkalinna voi löytyä karttaan sijoitettuna tai ihmisten mielistä. Aku Ankan todellisuus rakentuu jokaisen lukijan omien merkitysmaailmojen kautta.
Avainsanat: Sarjakuvalehti, uutiset, konstruktivismi, intertekstuaalisuus, kriittisyys, sosiaalinen todellisuus