"Best enjoyed as property, shoe and hairdo porn." Creating New Vocabulary in Present-Day English: A Study on Film-Related Neologisms in Total Film
SAINIO, RAUNO (2011)
2011
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21418
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21418
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutustua eri menetelmiin, joiden avulla englannin kielen sanastoa voidaan laajentaa. Lähdekirjallisuudesta kerättyä tietoa käsiteltiin tutkielman teoriaosuudessa, minkä jälkeen empiirinen osuus selvitti, kuinka kyseisiä menetelmiä sovelletaan käytännössä nykyenglannissa. Tämän selvittämiseksi käytiin manuaalisesti läpi korpusaineisto, joka koostui isobritannialaisen Total Film -elokuvalehden yhden vuoden aikana julkaistuista numeroista. Elokuvajournalismissa käytettävä kieli valittiin tutkimuksen kohteeksi kirjoittajan henkilökohtaisen kiinnostuksen vuoksi sekä siksi, että elokuva on paitsi merkittävä, myös jatkuvasti kehittyvä taiteen ja populaarikulttuurin muoto. Niinpä tämän tutkielman tarkoitus on myös tutustuttaa lukija sellaiseen sanastoon, jota alaa käsittelevä lehdistö nykypäivänä Isossa-Britanniassa käyttää.
Korpuksen pohjalta koottu, 466 elokuva-aiheista uudissanaa käsittävä sanaluettelo analysoitiin sekä jaettiin kahdeksaan eri pääkategoriaan sen mukaan, mitä menetelmää soveltaen sanat oli luotu. Harvinaisimmat menetelmät tai menetelmät, joiden soveltamisesta ei korpus juuri tarjonnut esimerkkejä, jäivät tämän tutkielman ulkopuolelle.
Tutkielman empiirisessä osiossa korpuksesta kerätty sanasto käsiteltiin siten, että kustakin kahdeksasta menetelmästä tarjottiin yleiskatsaus, jossa esiteltiin kiinnostavaa, uutta sanastoa sekä sanastoa, joka edusti produktiivisia kategorioita tai erityisesti ilmensi elokuva-alan kehityssuuntauksia vuosituhannen vaihteen jälkeen. Yleiskatsausten lisäksi erillisissä osioissa tutustuttiin syvemmin neljään eri sanastoryhmään, jotka produktiivisuudessaan tai ajankohtaisuudessaan nousivat esiin muun aineiston joukosta. Ennen tutkimuksen päätöslauselmia korpuksesta löydettyä sanastoa tarkasteltiin vielä kahdesta uudesta näkökulmasta: kronologiset havainnot pohjautuivat eri lähteistä vuosilta 1997, 2000 sekä 2008 kerättyyn elokuva-alan sanastoon, minkä jälkeen vertailukohteena oli sanastoa kilpailevan brittiläisen elokuvalehden numerosta vuodelta 2010.
Tutkimukselle asetetut tavoitteet saavutettiin, sillä kaikkiin esitettyihin tutkimuskysymyksiin saatiin vastauksia. Uutta sanastoa esiteltiin paljon, ja eri menetelmistä toiset (kuten yhdyssanat, typistesanat ja affiksimuodosteet) osoittautuivat selkeästi produktiivisemmiksi kuin toiset (kuten kirjainsanat, nollajohto ja sekamuodosteet). Vaikka löydökset muodostumistavoiltaan pääosin seurasivat alan kirjallisuudessa esitettyjä teorioita, tehtiin lähes jokaiseen kahdeksaan eri menetelmään liittyen uusia havaintoja. Tässä tutkielmassa esitettyjen havaintojen perusteella voidaankin auttaa sekä englanninkielisiä sanakirjoja että sananmuodostuksen teoriaa kehittymään ja päivittymään.
Asiasanat:leksikologia, sananmuodostus, uudissanat, elokuva, journalismi
Korpuksen pohjalta koottu, 466 elokuva-aiheista uudissanaa käsittävä sanaluettelo analysoitiin sekä jaettiin kahdeksaan eri pääkategoriaan sen mukaan, mitä menetelmää soveltaen sanat oli luotu. Harvinaisimmat menetelmät tai menetelmät, joiden soveltamisesta ei korpus juuri tarjonnut esimerkkejä, jäivät tämän tutkielman ulkopuolelle.
Tutkielman empiirisessä osiossa korpuksesta kerätty sanasto käsiteltiin siten, että kustakin kahdeksasta menetelmästä tarjottiin yleiskatsaus, jossa esiteltiin kiinnostavaa, uutta sanastoa sekä sanastoa, joka edusti produktiivisia kategorioita tai erityisesti ilmensi elokuva-alan kehityssuuntauksia vuosituhannen vaihteen jälkeen. Yleiskatsausten lisäksi erillisissä osioissa tutustuttiin syvemmin neljään eri sanastoryhmään, jotka produktiivisuudessaan tai ajankohtaisuudessaan nousivat esiin muun aineiston joukosta. Ennen tutkimuksen päätöslauselmia korpuksesta löydettyä sanastoa tarkasteltiin vielä kahdesta uudesta näkökulmasta: kronologiset havainnot pohjautuivat eri lähteistä vuosilta 1997, 2000 sekä 2008 kerättyyn elokuva-alan sanastoon, minkä jälkeen vertailukohteena oli sanastoa kilpailevan brittiläisen elokuvalehden numerosta vuodelta 2010.
Tutkimukselle asetetut tavoitteet saavutettiin, sillä kaikkiin esitettyihin tutkimuskysymyksiin saatiin vastauksia. Uutta sanastoa esiteltiin paljon, ja eri menetelmistä toiset (kuten yhdyssanat, typistesanat ja affiksimuodosteet) osoittautuivat selkeästi produktiivisemmiksi kuin toiset (kuten kirjainsanat, nollajohto ja sekamuodosteet). Vaikka löydökset muodostumistavoiltaan pääosin seurasivat alan kirjallisuudessa esitettyjä teorioita, tehtiin lähes jokaiseen kahdeksaan eri menetelmään liittyen uusia havaintoja. Tässä tutkielmassa esitettyjen havaintojen perusteella voidaankin auttaa sekä englanninkielisiä sanakirjoja että sananmuodostuksen teoriaa kehittymään ja päivittymään.
Asiasanat:leksikologia, sananmuodostus, uudissanat, elokuva, journalismi