EU-rakennerahastoprojektien arkipäivän haasteet projektijohtamisen näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksessa esitellään EU-rakennerahastoprojektien käytännön toteuttamisessa kohdattuja haasteita ja niitä tarkastellaan projektijohtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on löytää keskeiset ydinhaasteet, joita EU-projektien arkipäivässä kohdataan ja arvioida niiden merkitystä projektien arjessa. Tässä tutkimuksessa keskeistä on juuri rakennerahastoprojektien luonne ja se, mitä yhteistä näillä projekteilla voi olla. Tutkimus on tehty käytännönläheisestä näkökulmasta.

Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Haastattelut tehtiin kesällä 2009 Länsi-Suomen lääninhallituksessa tehdyn harjoittelun aikana. Haastatteluita tehtiin yhteensä kahdeksan. Haastatellut projektit olivat keskenään hyvin erilaisia, joka näkyi myös vastauksissa. Tutkimuksen metodina on abduktiivinen päättely, jossa on yhdistelty teoriaa ja empiriaa. Tutkimuksen laadullisen analyysin punaisena lankana toimivat haastateltujen henkilöiden sitaatit eri haasteista ja näitä on tarkasteltu suhteessa teoriaan. Tutkimus on kuvaileva ja eksploratiivisesti selittävä. Tutkimuksessa on pyritty löytämään aiemmissakin tutkimuksia havaittuja projektin toteuttamiseen liittyviä haasteita. Tutkimuksen laadullinen aineisto on kerätty ennen teoreettisen viitekehyksen kokoamista, joten teoreettinen viitekehys on saanut käsitteensä empiriasta ja käsitteet on muodostettu keskeisten havaintojen kautta. Tällä tavoin tutkimus on saanut aineistolähtöisen luonteensa.

Tutkimuksessa havaittiin, että projektijohtamisen näkökulmasta suurimmat haasteet löytyvät projektin perustamisesta ja ihmisten johtamisen alueilta. Projektijohtamisen näkökulmasta johtamistekniikalla ja napakalla projektipäälliköllä on merkitystä. Projektin alkuvaiheen tapahtumat, kuten huolellinen suunnittelu, roolien ja tavoitteiden määrittely sekä kokonaiskuvan hahmottaminen nähtiin keskeisinä haasteina. Tärkeänä havaintona tutkimuksessa oli se, että rakennerahastoprojektit ovat keskenään hyvin erilaisia, mikä vaikuttaa niiden johtamiseen. Investointiprojekteissa aikataulu ja budjetti ovat keskeisessä roolissa, kun taas kehittämisprojekteissa ihmisten johtaminen korostuu. Tuloksissa ilmeni lisäksi se, että projektitiimin sitoutuneisuus ja luottamuksellinen ilmapiiri ovat yksi onnistuneen projektin edellytys. Toimiva vuorovaikutus ja viestintä nähtiin tärkeinä projektia koossapitävinä tekijöinä. Yhtenä suurimpana koordinoinnin hankaluutena nähtiin rakennerahastorahoituksen mukanaan tuomat erilaiset ohjeistukset ja byrokratia.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että EU-projektit ovat oppineet paljon edellisiltä ohjelmakausilta. Projektit tunnistivat suurimmat haasteensa ja epäkohtansa. Niiden välttämiseen ja voittamiseen tarvittiin lisää välineitä ja taitoja. Yllättävintä tuloksissa oli se, että projektipäällikön osaamista ja ihmisten johtamisen taitoa korostettiin suuresti, mutta sen käytännön toteuttaminen asioiden johtamisen rinnalla oli kuitenkin hankalaa. Tuloksissa ilmeni lisäksi, että projektit tarvitsevat toimivaa viestintää ja vuorovaikutusta, jotta ne onnistuisivat toteuttamaan projektin onnistuneesti.

Avainsanat: EU-rakennerahastot, projekti, rojektijohtaminen, viestintä, vuorovaikutus