Susipoliittinen tietämys alueellisissa suurpetoneuvottelukunnissa
HINKKANEN, NOORA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HINKKANEN, NOORA
2011
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-30Tiivistelmä
Tutkimukseni käsittelee suomalaisten suurpetoneuvottelukuntien susitietämystä. Työssäni selvitän minkälaista eri susitietoa suurpetoneuvottelukuntien jäsenistöllä on ja kuinka he käsittelevät sitä.
Tutkimukseni kuuluu yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen piiriin, jossa eläimiä käsitellään myös niiden yhteiskunnallisen aseman kautta. Työni on laadullinen tutkimus, jonka aineistona ovat itse tekemäni haastattelut suurpetoneuvottelukuntien jäsenten kanssa.
Työssäni kerron kuinka suurpetoneuvottelukuntia voi tarkastella usean eri hallinnon tavan kautta, sekä mihin ryhmään suomalaiset suurpetoneuvottelukunnat kuuluvat. Lisäksi käyn läpi lyhyesti suurpetoneuvottelukuntien tulevaisuuden näkymiä.
Käsittelen työssäni suomaista susipolitiikkaa sen historian ja nykytilan kautta. Esittelen lyhyesti sutta koskevaa lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia, sekä susikonfliktia maantieteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna.
Susikonfliktissa on kysymys susien määrästä Suomessa. Vastakkain ovat kannan pienentämistä vaativa taho sekä susien suojelua vaativat instanssit. Yleisesti osapuolia kutsutaan suojelu - ja metsästäjätahoksi. Susikonfliktia on yritetty ratkaista perustamalla suurpetoneuvottelukuntia, joissa kumpikin konfliktin osapuoli ovat edustettuina.
Näiden lisäksi suurpetoneuvottelukunnissa on edustettuna virkamiestaho sekä eri kansalaisjärjestöjen edustajia. Suurpetoneuvottelukuntia on Suomessa kuusi kappaletta, seitsemäs on perusteilla.
Tutkin suurpetoneuvottelukuntien susitietämystä Outi Ratamäen väitöskirjassaan esittelemien susitietämyksen eri tasojen kautta. Yhdistin tasoja toisiinsa tutkimuksessani muodostaen kolme susitietämyksen päätasoa, jotka löytyivät myös suurpetoneuvottelukuntien jäsenistöltä. Lisäksi työssäni käsittelen erilaisia tapoja käsitellä tietoa, varsinkin ympäristökiistoissa, Timo Peuhkurin tutkimusta apua käyttäen. Myös maantieteellinen näkökulma on työssäni läsnä. Pro gradu-tutkielmassani tarkastelen tietoa konstruktionistisesta näkökulmasta, joka eroaa tutkittua tietoa korostavasta realismista. Konstruktionistinen ote mahdollistaa myös kokemusten ja tunteiden ottamisen huomioon käsitellessä niitä eri ymmärryksiä mitä eri ihmisillä on maailmasta.
Työssäni ilmeni susitietämyksen olevan erilaista eri suurpetoneuvottelukuntien jäsenillä. He käyttivät ja arvottivat tietoa eri tavoin. Juuri näistä eroista susitieto muodostuu. Eri sidosryhmät suhtautuivat tietoon erilailla, mikä tuli esiin myös heidän suhtautumisessaan Riista - ja kalatalouden tutkimuslaitokseen.
Asiasanat:Susipolitiikka, sudet, suurpetoneuvottelukunta, asiantuntemus, susitieto, konstruktionismi
Tutkimukseni kuuluu yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen piiriin, jossa eläimiä käsitellään myös niiden yhteiskunnallisen aseman kautta. Työni on laadullinen tutkimus, jonka aineistona ovat itse tekemäni haastattelut suurpetoneuvottelukuntien jäsenten kanssa.
Työssäni kerron kuinka suurpetoneuvottelukuntia voi tarkastella usean eri hallinnon tavan kautta, sekä mihin ryhmään suomalaiset suurpetoneuvottelukunnat kuuluvat. Lisäksi käyn läpi lyhyesti suurpetoneuvottelukuntien tulevaisuuden näkymiä.
Käsittelen työssäni suomaista susipolitiikkaa sen historian ja nykytilan kautta. Esittelen lyhyesti sutta koskevaa lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia, sekä susikonfliktia maantieteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna.
Susikonfliktissa on kysymys susien määrästä Suomessa. Vastakkain ovat kannan pienentämistä vaativa taho sekä susien suojelua vaativat instanssit. Yleisesti osapuolia kutsutaan suojelu - ja metsästäjätahoksi. Susikonfliktia on yritetty ratkaista perustamalla suurpetoneuvottelukuntia, joissa kumpikin konfliktin osapuoli ovat edustettuina.
Näiden lisäksi suurpetoneuvottelukunnissa on edustettuna virkamiestaho sekä eri kansalaisjärjestöjen edustajia. Suurpetoneuvottelukuntia on Suomessa kuusi kappaletta, seitsemäs on perusteilla.
Tutkin suurpetoneuvottelukuntien susitietämystä Outi Ratamäen väitöskirjassaan esittelemien susitietämyksen eri tasojen kautta. Yhdistin tasoja toisiinsa tutkimuksessani muodostaen kolme susitietämyksen päätasoa, jotka löytyivät myös suurpetoneuvottelukuntien jäsenistöltä. Lisäksi työssäni käsittelen erilaisia tapoja käsitellä tietoa, varsinkin ympäristökiistoissa, Timo Peuhkurin tutkimusta apua käyttäen. Myös maantieteellinen näkökulma on työssäni läsnä. Pro gradu-tutkielmassani tarkastelen tietoa konstruktionistisesta näkökulmasta, joka eroaa tutkittua tietoa korostavasta realismista. Konstruktionistinen ote mahdollistaa myös kokemusten ja tunteiden ottamisen huomioon käsitellessä niitä eri ymmärryksiä mitä eri ihmisillä on maailmasta.
Työssäni ilmeni susitietämyksen olevan erilaista eri suurpetoneuvottelukuntien jäsenillä. He käyttivät ja arvottivat tietoa eri tavoin. Juuri näistä eroista susitieto muodostuu. Eri sidosryhmät suhtautuivat tietoon erilailla, mikä tuli esiin myös heidän suhtautumisessaan Riista - ja kalatalouden tutkimuslaitokseen.
Asiasanat:Susipolitiikka, sudet, suurpetoneuvottelukunta, asiantuntemus, susitieto, konstruktionismi