ALS-potilaiden puhenopeuden, artikulaationopeuden ja puheen ymmärrettävyyden muutokset kuuden kuukauden seurannan aikana

Abstract

Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) on etenevä ylempiä ja alempia liikehermosoluja rappeuttava sairaus, jonka etiologia on tuntematon, ja johon ei ole olemassa parannuskeinoa. Lähes kaikilla ALS-potilailla esiintyy puhehäiriötä eli dysartriaa jossakin sairauden vaiheessa. Ensioireena puhemuutoksia esiintyy noin kolmanneksella potilaista. Yksi tyypillisimmistä ALS-potilaiden puheen piirteistä on puhenopeuden hidastuminen, joka johtuu puhe- ja oraalimotoriikan heikkenemisestä. Puhenopeuden hidastumisen on katsottu heikentävän erityisesti ALS-potilaiden puheen ymmärrettävyyttä. Siinä vaiheessa sairautta, kun potilas ei enää pysty käyttämään puhetta pääasiallisena viestintäkeinonaan, turvaudutaan puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöön. Tämä on tärkeä osa ALS-potilaiden puheterapeuttista kuntoutusta, jonka tavoitteena on mahdollistaa potilaiden kyky viestiä itsenäisesti ja osallistua päätöksentekoon. Kuntoutus on haastavaa, sillä sairaus ja siihen liittyvät puheoireet etenevät hyvin yksilöllisesti ja varsin nopeasti.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli paitsi kuvailla ALS-potilaiden puhemuutoksia kuuden kuukauden seurannan aikana, myös selvittää voiko puhe- ja/tai artikulaationopeuden muutoksilla ennustaa puheen ymmärrettävyyden muutosta. Tulevien puhemuutosten ennustaminen voi esimerkiksi auttaa ajoittamaan erilaiset puheterapeuttiset interventiot potilaan viestintäkyvyn säilyttämisen kannalta sopiviin ajankohtiin. Tutkimuksessa oli mukana 18 ALS-potilasta, joiden puhemuutoksia seurattiin puolen vuoden aikana kolmessa mittauspisteessä (0, 3 ja 6 kk). Tarkasteltavina muuttujina olivat puhe- ja artikulaationopeus sekä puheen ymmärrettävyyttä kuvastava dysartrian vaikeusasteluokitus. Aineiston tilastollisessa analyysissä käytettiin nonparametrisia menetelmiä.

Tutkimuksen päätulos oli se, että alkuvaiheen lievät puhemuutokset ennustavat oireiden tasaista ja hidasta etenemistä, kun taas alkuvaiheessa kohtalaiset tai vaikeat oireet ennustavat suurempia ja nopeampia puhemuutoksia. Lisäksi näyttää siltä, että puheoireiden ollessa alkutilanteessa vain lieviä, pienikin puhe- tai artikulaationopeuden muutos saattaa alentaa puheen ymmärrettävyyttä merkittävästi. Mikäli taas puheoireet ovat alkutilanteessa kohtalaisia tai vaikeita, puheen ymmärrettävyys vaikuttaisi alenevan samassa tahdissa puhe- ja artikulaationopeuden hidastumisen kanssa. Puhemuutosten yksilötason tarkastelussa nousi esille muutamia tyypillisiä puhemuutosten kehityslinjoja. Näistä yleisin oli linja, jossa puhenopeus laski ennen puheen ymmärrettävyyden alenemista. Suuresta yksilöllisestä vaihtelusta johtuen ei voida kuitenkaan yleistäen sanoa, että puhe- ja artikulaationopeuden muutoksen perusteella voisi ennustaa puheen ymmärrettävyyden muutosta.

Puhemuutokset olivat seurannan aikana puheen ymmärrettävyyden muutosta lukuun ottamatta varsin pieniä. Näyttää siis siltä, että merkittävien muutosten esille tuominen vaatii pidemmän seuranta-ajan. Tämä tutkimus kuitenkin osoitti, että ALS-potilaiden puhemuutosten seuranta on tärkeää, jotta löydetään tässäkin tutkimuksessa esille tulleita tyypillisiä puhemuutosten kehityslinjoja. Näiden perusteella on mahdollista arvioida puheoireiden etenemistä sekä tehdä potilaan kannalta yksilöllisiä kuntoutusratkaisuja.

Asiasanat:amyotrofinen lateraaliskleroosi, puhehäiriöt, dysartria, puhenopeus, artikulaationopeus, puheen ymmärrettävyys