Rauhanturvaajan hankala sukupuoli: Analyysi sukupuolittuneista toimijuuksista suomalaisissa rauhanturvajoukoissa
MÄKI-RAHKOLA, ANNE (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄKI-RAHKOLA, ANNE
2011
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-25Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen sitä, kuinka sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen (engl. gender mainstreaming) tavoitteet toteutuvat suomalaisten rauhanturvajoukkojen toiminnassa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen taustalla on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" ja siihen kirjattujen tavoitteiden edistämiseksi luotu Suomen kansallinen 1325-toimintaohjelma vuosille 2008-2011. Yksi päätöslauselman keskeisistä, konkreettisista tavoitteista on naisten määrän ja osuuden lisääminen rauhanturvaoperaatioissa. Lisäksi sotilastoimijoiden tulisi aktiivisesti edistää tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Tutkin sotilasorganisaation mikrotasoa eli yksittäisten rauhanturvaajien puhetapoja ja rauhanturvaamisen arkisia käytäntöjä operaatioalueilla. Tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastattelin kymmentä suomalaista rauhanturvaajaa, jotka olivat palvelleet kansainvälisissä sotilasoperaatioissa 2000-luvulla. Taustaoletuksena siis oli, että valtavirtaistamisen edistymistä on mielekästä tarkastella vasta päätöslauselman ilmestymisen jälkeen.
Työni teoreettisena viitekehyksenä hyödynnän feminististä kansainvälisten suhteiden tutkimusta, jonka avulla on mahdollista analysoida kriittisesti sotilasorganisaatioiden maskuliinisia normeja ja käytäntöjä. Pyrin lukemaan aineistostani esiin hiljaisuuksia ja ristiriitaisuuksia, joita rauhanturvaajien tuottamassa sukupuolipuheessa ilmenee. Suhteutan rauhanturvaajien puhetapoja myös sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen tavoitteisiin ja pyrin osoittamaan kehittämisalueita sotilasorganisaation toiminnassa.
Aineistoni tarkastelu osoittaa, että rauhanturvaamisen sukupuolittunut työnjako uusintaa perinteisiä sukupuolistereotypioita miehistä taistelijoina ja naisista siviilitoimijoina. Naisista on selvää hyötyä operatiivisissa tehtävissä myös päätöslauselman 1325 tavoitteiden edistämisen kannalta, mutta naisrauhanturvaajien määrän lisääminen ja heidän tehtäväkuvansa laajeneminen kohtaavat edelleen selvää muutosvastarintaa. Lisäksi rauhanturvaajien koulutus ja ohjeistus keskittyy operaatioiden ei-toivottujen sukupuolivaikutusten eliminointiin sen sijaan, että sotilasoperaatioita tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisesti sukupuolinäkökulmasta.
Asiasanat:rauhanturvaaminen, sukupuoli
Tutkin sotilasorganisaation mikrotasoa eli yksittäisten rauhanturvaajien puhetapoja ja rauhanturvaamisen arkisia käytäntöjä operaatioalueilla. Tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastattelin kymmentä suomalaista rauhanturvaajaa, jotka olivat palvelleet kansainvälisissä sotilasoperaatioissa 2000-luvulla. Taustaoletuksena siis oli, että valtavirtaistamisen edistymistä on mielekästä tarkastella vasta päätöslauselman ilmestymisen jälkeen.
Työni teoreettisena viitekehyksenä hyödynnän feminististä kansainvälisten suhteiden tutkimusta, jonka avulla on mahdollista analysoida kriittisesti sotilasorganisaatioiden maskuliinisia normeja ja käytäntöjä. Pyrin lukemaan aineistostani esiin hiljaisuuksia ja ristiriitaisuuksia, joita rauhanturvaajien tuottamassa sukupuolipuheessa ilmenee. Suhteutan rauhanturvaajien puhetapoja myös sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen tavoitteisiin ja pyrin osoittamaan kehittämisalueita sotilasorganisaation toiminnassa.
Aineistoni tarkastelu osoittaa, että rauhanturvaamisen sukupuolittunut työnjako uusintaa perinteisiä sukupuolistereotypioita miehistä taistelijoina ja naisista siviilitoimijoina. Naisista on selvää hyötyä operatiivisissa tehtävissä myös päätöslauselman 1325 tavoitteiden edistämisen kannalta, mutta naisrauhanturvaajien määrän lisääminen ja heidän tehtäväkuvansa laajeneminen kohtaavat edelleen selvää muutosvastarintaa. Lisäksi rauhanturvaajien koulutus ja ohjeistus keskittyy operaatioiden ei-toivottujen sukupuolivaikutusten eliminointiin sen sijaan, että sotilasoperaatioita tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisesti sukupuolinäkökulmasta.
Asiasanat:rauhanturvaaminen, sukupuoli