Kaupunkien yhteiset ympäristöongelmat. Globaalien ympäristökysymysten esiintulo ja niihin reagoiminen IULA:n konferensseissa ja julkaisuissa toisen maailmansodan jälkeen
HIRVONEN, ANNAMARIA (2011)
HIRVONEN, ANNAMARIA
2011
Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21402
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21402
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee kaupunkien ympäristöongelmia toisen maailmansodan jälkeen. Aihetta käsitellään kansainvälisen kaupunki -ja kuntaliiton IULA:n julkaisujen ja konferenssien kautta. IULA oli merkittävin 1900-luvun ajan kaupunkien etuja ajava liitto. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on, miten ja milloin urbanisaation mukanaan tuomat kaupunkien yhteiset ympäristöongelmat tiedostetaan, mitä niistä nostetaan esille ja miten ongelmia pyritään ratkaisemaan kaupungeissa ja IULA:ssa? Tutkimuksessa tarkastellaan kysymystä erityisesti ilmansaastumisen ongelman kautta.
Tutkimuksen pääkäsitteet ovat urbaanit kaupungit, kaupunkien yhteistyö, globaalit ympäristöongelmat sekä innovatiivisuus ja tietojen vaihto. Lähtöoletuksena on, että kaupunkien ympäristöongelmat alettiin nähdä toisen maailmansodan jälkeen yhteisinä ja globaaleina haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvittiin kansainvälistä kunnallista yhteistyötä. Tutkimuksen läpi tarkastellaan IULA:n toimintaa ja IULA:n roolia kaupunkien yhteen tuojana konferenssien välityksellä.
Tutkimuksen aikarajauksen aikana eli vuosien 1950-1979 välisenä ajanjaksona ympäristöongelmat tiedostettiin kaupunkien elinvoimaa uhkaavana tekijänä. Kaupungeissa ja IULA:ssa huolestuttiin erityisesti ilmanlaadun heikkenemisestä ja ilmansaasteiden vaikutuksista ihmisten terveyteen. Kasvava huoli ilmanlaadusta näkyi IULA:n julkaisuissa ja konferensseissa 1960-luvulta lähtien. Tutkimuksessa kävi ilmi, että 1960-luvulla alkanut ilmansaasteiden torjunta näkyi kaupunkien toiminnassa viimeistään 1970-luvulla. Esimerkiksi ilmanlaadun mittaaminen aloitettiin yhä useammassa kaupungissa. Myös vapaaehtoisjärjestöt alkoivat aktivoitua ja vaatia puhtaampaa ilmaa kaupunkeihin. Yhteenvetona voidaan todeta, savusumun aiheuttamasta näkyvästä saasteesta siirryttiin näkymättömimpiin ilmansaasteisiin vuosien 1950-1979 välisenä aikana. Tämä kuitenkin vain muutti ilmansaasteiden ongelman luonnetta ja teki ongelmasta monimutkaisemman ja hankalasti ratkaistavan. Nykypäivän tilanteesta voidaan nähdä, että konkreettisia ratkaisuja ilmansaasteiden poistamiseksi ei ole keksitty.
IULA pyrki koko 1900-luvun ajan lisäämään kunnallisen itsehallinnon valtaa ja myös ympäristöongelmien kohdalla liitto näki kaupunkien roolin ensisijaisen tärkeänä niiden poistamisessa. IULA:n tärkein rooli kaupunkien kannalta oli toimia ensisijaisesti kanavana, jonka kautta kaupungit pystyivät keskustelemaan yhteisistä ongelmistaan. Konferenssit toimivat ajatusten, tietojen ja taitojen vaihdon välineenä. Tämä näkyi IULA:n toiminnassa lukuisten konferenssien ja seminaarien muodossa 1900-luvun aikana. IULA:n työtä parempien kaupunkien puolesta 2000-luvulla on jatkanut UCLG (United Cities and Local Governments). Liitto muodostaa yli 1000 kunnan kunta-alan kansainvälisen liiton, jonka päätehtävänä on hillitä urbanisaation aiheuttamia ongelmia.
Tutkimuksen pääkäsitteet ovat urbaanit kaupungit, kaupunkien yhteistyö, globaalit ympäristöongelmat sekä innovatiivisuus ja tietojen vaihto. Lähtöoletuksena on, että kaupunkien ympäristöongelmat alettiin nähdä toisen maailmansodan jälkeen yhteisinä ja globaaleina haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvittiin kansainvälistä kunnallista yhteistyötä. Tutkimuksen läpi tarkastellaan IULA:n toimintaa ja IULA:n roolia kaupunkien yhteen tuojana konferenssien välityksellä.
Tutkimuksen aikarajauksen aikana eli vuosien 1950-1979 välisenä ajanjaksona ympäristöongelmat tiedostettiin kaupunkien elinvoimaa uhkaavana tekijänä. Kaupungeissa ja IULA:ssa huolestuttiin erityisesti ilmanlaadun heikkenemisestä ja ilmansaasteiden vaikutuksista ihmisten terveyteen. Kasvava huoli ilmanlaadusta näkyi IULA:n julkaisuissa ja konferensseissa 1960-luvulta lähtien. Tutkimuksessa kävi ilmi, että 1960-luvulla alkanut ilmansaasteiden torjunta näkyi kaupunkien toiminnassa viimeistään 1970-luvulla. Esimerkiksi ilmanlaadun mittaaminen aloitettiin yhä useammassa kaupungissa. Myös vapaaehtoisjärjestöt alkoivat aktivoitua ja vaatia puhtaampaa ilmaa kaupunkeihin. Yhteenvetona voidaan todeta, savusumun aiheuttamasta näkyvästä saasteesta siirryttiin näkymättömimpiin ilmansaasteisiin vuosien 1950-1979 välisenä aikana. Tämä kuitenkin vain muutti ilmansaasteiden ongelman luonnetta ja teki ongelmasta monimutkaisemman ja hankalasti ratkaistavan. Nykypäivän tilanteesta voidaan nähdä, että konkreettisia ratkaisuja ilmansaasteiden poistamiseksi ei ole keksitty.
IULA pyrki koko 1900-luvun ajan lisäämään kunnallisen itsehallinnon valtaa ja myös ympäristöongelmien kohdalla liitto näki kaupunkien roolin ensisijaisen tärkeänä niiden poistamisessa. IULA:n tärkein rooli kaupunkien kannalta oli toimia ensisijaisesti kanavana, jonka kautta kaupungit pystyivät keskustelemaan yhteisistä ongelmistaan. Konferenssit toimivat ajatusten, tietojen ja taitojen vaihdon välineenä. Tämä näkyi IULA:n toiminnassa lukuisten konferenssien ja seminaarien muodossa 1900-luvun aikana. IULA:n työtä parempien kaupunkien puolesta 2000-luvulla on jatkanut UCLG (United Cities and Local Governments). Liitto muodostaa yli 1000 kunnan kunta-alan kansainvälisen liiton, jonka päätehtävänä on hillitä urbanisaation aiheuttamia ongelmia.