Lukupiirin lumous - Lukemisen sosiaalinen ulottuvuus lukupiireissä

Abstract

Ihmiset ovat kokoontuneet yhteen keskustelemaan lukemistaan teksteistä ihmiskunnan syntyhistoriasta saakka. 1700-luvun kirjalliset salongit kokosivat porvaristoa yhteen ja 1800-luvulta alkaen kirjaseurat muodostuivat myös keski- ja työväenluokkien vapaa-ajan viettopaikoiksi. Yhdysvalloissa sisällissodan jälkeiset valkoihoisten naisten lukupiirit käynnistivät laajan yhteiskunnallisen liikkeen. Oprah Winfreyn televisiossa vuosina 1996–2002 toiminut lukupiiri toimi osaltaan alkusysäyksenä lukupiiri-ilmiölle, jota länsimaissa edelleen todistetaan. Lukupiirien määrän valtaisasta kasvusta huolimatta lukupiireihin kohdistuva empiirinen tutkimus keskittyy yhä neljän uraauurtavan tutkimuksen ympärille (Fister 2005, Hartley 2002, Long 2003 & Rehberg Sedo 2002).

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja verrata lukemisen sosiaalista ulottuvuutta kahden fyysisesti kokoontuvan lukupiirin toiminnassa, ja syventää tietämystä luettuihin teoksiin liittyvästä keskustelusta sekä tämän ohella tapahtuvasta lukupiirien jäsenten välisestä sosiaalisesta kanssakäymisestä. Tutkimuksen tarkoitukseen haettiin vastauksia esittämällä neljä tutkimuskysymystä: Miksi lukupiiriin kuulutaan? Millaisista aiheista lukupiirien tapaamisissa keskustellaan? Kuinka lukeminen lukupiirin jäsenenä eroaa yksinlukemisesta? Mikä merkitys lukupiirin jäsenten välisellä sosiaalisella kanssakäymisellä on lukupiirin jäsenille? Aiemmasta lukupiireihin kohdistuvasta tutkimuksesta tunnistettiin lukemisen sosiaalista ulottuvuutta ilmentävät elementit, jotka olivat luettujen teosten teemoista lähtökohtansa saava keskustelu sekä sosiaalinen kanssakäyminen lukupiirin jäsenten välillä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä lukemisen sosiaalisesta ulottuvuudesta luotiin ilmiön ulottuvuuksia kuvaava jäsennys aiempien empiiristen tutkimusten havaintojen perusteella.

Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivista tutkimusotetta käyttäen. Tutkimusaineistoksi valittiin kaksi erilaista lukupiiriä, joiden jäsenistä 14 osallistui teemahaastatteluihin. Täydentävänä tutkimusmenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia kummankin lukupiirin tapaamisessa. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisesti.

Tutkimuksessa tunnistettiin lukupiiriin kuulumiselle kirjallisuuteen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, vapaa-ajan orientaatioon sekä itsetuntemuksen kasvattamiseen liittyviä perusteita. Lukupiirin keskusteluissa luetut teokset toimivat lähtökohtina, joista keskustelunaiheet laajenivat koko elämän mittaisiksi kysymyksiksi. Lukupiirien keskusteluista tunnistettiin sillanrakentajia, jotka olivat luetuista teoksista esiin nousseita seikkoja, jotka toimivat lukupiirin jäsenten persoonallisen elämän heijastajina. Lukukokemuksen havaittiin eroavan lukupiirissä lukutyylin tarkentumisen sekä tulkinnan laajentumisen vuoksi. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä erilaista lukupiiriharrastajatyyppiä, joiden avulla lukupiirin jäsenten väliselle sosiaaliselle kanssakäymiselle haastatteluvastauksissa annettuja vaihtelevia merkityksiä pystyttiin ymmärtämään. Tutkimuksessa sosiaalisen kanssakäymisen nähtiin liittyvän kiinteästi lukupiirien olemukseen pienryhminä, ja sen nähtiin saavan erilaisia merkityksiä riippuen lukupiiriläisten toiminnan sisällöllisistä ja tavoite- orientaatioista.

Avainsanat: lukupiirit, kirjapiirit, lukemisen sosiaalinen ulottuvuus, lukeminen