"Elämän minä sille möin, en kuolemaa" - Postmodernin kapitalismin teemat Kari Hotakaisen romaanissa Ihmisen osa
PÖYRY, SAMI (2011)
2011
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21395
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21395
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee postmodernin kapitalismin teemoja Kari Hotakaisen romaanissa Ihmisen osa (2009). Lähestyn teosta Jean Baudrillardin monialaisten teorioiden kautta, painottaen hänen ajatustaan todellisuuden korvautumisesta hyperreaalilla.
Kohdeteos kuvaa kapitalismin simulaatioksi muuttamaa todellisuutta, jossa talouden käytännöt ovat levinneet kaikille elämän osa-alueille. Kapitalistista systeemiä ja sen puitteissa tapahtuvaa toimintaa tematisoidaan teoksessa useiden hahmojen ja eri sukupolvien kautta. Tulkinnassani tarkastelen teoksen keskeisiä hahmoja representaatioina kapitalismin eri puolista, jotka liitän Baudrillardin simulaatioteorian tärkeimpiin käsitteisiin, kuten rivouteen, metamorfoosiin ja viettelyyn. Koska teos tematisoi myös kapitalismin varhaisempia vaiheita, hyödynnän näitä kohtia analysoidessani Baudrillardin simulaatioteoriaa edeltäviä marxilaisen teorian kehitelmiä.
Koska Baudrillardin teorioille ja käsitteistölle ei ole ilmaantunut juurikaan jakajia, kytken ne kapitalismin ja uusliberalismin kehityskuluista viime vuosikymmeninä laajemmin käytyyn keskusteluun. Analyysini taustalla vaikuttaa Karl Marxin kehittelemä teoria tavaroitumisesta, joka kohdeteoksessa saamissaan muodoissa muuttaa ihmiset kauppatavaroiksi.
Ihmisen osan hahmot eivät kuitenkaan tyydy asemaan postmodernin kapitalismin passiivisina orjina, vaan pyrkivät aktiivisesti löytämään merkityksellisiä tapoja olla ja toimia totalisoivan järjestelmän puitteissa. Tämä koskee myös kapitalismin nimeen vannovia hahmoja, jotka joutuvat reflektoimaan suhdettaan arvaamattomaksi muuttuneeseen systeemiin. Tutkielmassa nousee esille myös tämän kehityksen ja uusliberalismin hegemonisen muodon vastustamisen mahdollisuus. Vaikka postmodernia lähestytään merkitysten inflaationa ja historian pysähtymisenä, sen ongelmiin pyritään löytämään vastauksia pessimismille antautumisen sijaan.
Tutkielma soveltaa kulttuurintutkimuksellista otetta kohdeteoksen analysointiin ja pyrkii samalla avaamaan näkökulmia siihen, kuinka Baudrillardin kiisteltyjä teorioita on mahdollista käyttää rakentavasti kirjallisuudentutkimuksessa.
Asiasanat:Kari Hotakainen, Jean Baudrillard, postmoderni, kapitalismi, uusliberalismi, kulttuurintutkimus, simulaatio, väkivalta
Kohdeteos kuvaa kapitalismin simulaatioksi muuttamaa todellisuutta, jossa talouden käytännöt ovat levinneet kaikille elämän osa-alueille. Kapitalistista systeemiä ja sen puitteissa tapahtuvaa toimintaa tematisoidaan teoksessa useiden hahmojen ja eri sukupolvien kautta. Tulkinnassani tarkastelen teoksen keskeisiä hahmoja representaatioina kapitalismin eri puolista, jotka liitän Baudrillardin simulaatioteorian tärkeimpiin käsitteisiin, kuten rivouteen, metamorfoosiin ja viettelyyn. Koska teos tematisoi myös kapitalismin varhaisempia vaiheita, hyödynnän näitä kohtia analysoidessani Baudrillardin simulaatioteoriaa edeltäviä marxilaisen teorian kehitelmiä.
Koska Baudrillardin teorioille ja käsitteistölle ei ole ilmaantunut juurikaan jakajia, kytken ne kapitalismin ja uusliberalismin kehityskuluista viime vuosikymmeninä laajemmin käytyyn keskusteluun. Analyysini taustalla vaikuttaa Karl Marxin kehittelemä teoria tavaroitumisesta, joka kohdeteoksessa saamissaan muodoissa muuttaa ihmiset kauppatavaroiksi.
Ihmisen osan hahmot eivät kuitenkaan tyydy asemaan postmodernin kapitalismin passiivisina orjina, vaan pyrkivät aktiivisesti löytämään merkityksellisiä tapoja olla ja toimia totalisoivan järjestelmän puitteissa. Tämä koskee myös kapitalismin nimeen vannovia hahmoja, jotka joutuvat reflektoimaan suhdettaan arvaamattomaksi muuttuneeseen systeemiin. Tutkielmassa nousee esille myös tämän kehityksen ja uusliberalismin hegemonisen muodon vastustamisen mahdollisuus. Vaikka postmodernia lähestytään merkitysten inflaationa ja historian pysähtymisenä, sen ongelmiin pyritään löytämään vastauksia pessimismille antautumisen sijaan.
Tutkielma soveltaa kulttuurintutkimuksellista otetta kohdeteoksen analysointiin ja pyrkii samalla avaamaan näkökulmia siihen, kuinka Baudrillardin kiisteltyjä teorioita on mahdollista käyttää rakentavasti kirjallisuudentutkimuksessa.
Asiasanat:Kari Hotakainen, Jean Baudrillard, postmoderni, kapitalismi, uusliberalismi, kulttuurintutkimus, simulaatio, väkivalta