"Elämä vihertää ja paistetta kukille"; puutarha- ja vihertyöskentelyn vaikutukset mielenterveyskuntoutujien koettuun elämänlaatuun heidän itsensä, ohjaajien ja hoitajien kuvaamana
VIRTANEN, HEIDI (2011)
VIRTANEN, HEIDI
2011
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21381
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21381
Tiivistelmä
Ympäristöpsykologiset tutkimustulokset osoittavat luonnon vaikuttavan ihmisiin monin tavoin positiivisesti. Luontomaisemien katselun ja luonnossa oleskelun ja toimimisen on todettu mm. vähentävän stressiä, lisäävän positiivisia tuntemuksia ja elvyttävän tarkkaavuustoimintoja. Erilaisiin luontoaktiviteetteihin, esim. puutarhanhoitoon osallistumisen on todettu edistävän ihmisten hyvinvointia. Tutkimustulokset osoittavat, että myös mielenterveyskuntoutujat voivat hyötyä luontoaktiviteetteihin osallistumisesta.
Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka pitkäaikainen, 4-8 kuukautta kestänyt, säännöllinen ja ohjattu puutarha- ja vihertöihin osallistuminen, jossa kuntoutujat saivat työstään pienen korvauksen, vaikutti tuetusti asuvien mielenterveyskuntoutujien koettuun elämänlaatuun. Haluttiin selvittää kuntoutujien, ohjaajien ja hoitajien näkemyksiä siitä, miten kuntoutujat muuttuivat kokemuksen aikana ja mitkä asiat olivat näiden muutosten taustalla. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Mental Oy:n tuetussa asumisessa asunutta puutarha- ja vihertyöskentelyyn osallistunutta mielenterveyskuntoutujaa sekä heidän kahta ohjaajaansa ja kuutta hoitajaansa. Ensimmäiset haastattelut toteutettiin syksyllä 2008 puutarha- ja vihertyöskentelyprojektin loppusuoralla. Toinen haastattelukierros toteutettiin alkukeväästä 2009, jolloin puutarha- ja vihertyöskentelyprojektin loppumisesta oli jo kulunut jonkin aikaa.
Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisesti teema-analyysimenetelmää käyttäen. Kuntoutujien, ohjaajien ja hoitajien haastattelut analysoitiin erikseen ja niistä muodostettiin yhteisiä ja erillisiä teemoja, jotka kuvasivat vihertyöskentelyyn kytkeytyvän elämänlaadun eri puolia. Tutkimuksen yksi päätulos on täten ”käsitekartta”, joka kuvaa, millaisia elämänlaadun puolia vihertyöskentely voi mielenterveyskuntoutujilla nostaa esiin. Tutkimuksessa havaittiin, että puutarha- ja vihertyöskentelyyn osallistuminen sai kuntoutujissa aikaan monia positiivisia, mutta myös negatiivisia muutoksia. Puutarha- ja vihertyöskentelyyn osallistumisen myötä kuntoutujien psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi parantui. Kuntoutujat tulivat mm. tietoisiksi omista kyvyistä ja taidoistaan, he oppivat uusia asioita ja heidän mielenkiintonsa puutarha- ja vihertöitä kohtaan lisääntyi. Vihertyöskentelyyn liittyviä muistoja saatettiin myöhemminkin käyttää itsesäätelyn tukena. Toisaalta puutarha- ja vihertöihin osallistuminen aiheutti kuntoutujille mm. stressiä, suoriutumispaineita, fyysistä taakkaa ja väsymystä. Joidenkin kuntoutujien kohdalla alkoholinkäyttö lisääntyi. Positiivisten ja negatiivisten muutosten taustalla voitiin nähdä mm. monia projektiin, työtehtäviin, työympäristöön ja kuntoutujiin liittyviä asioita. Kuntoutujat, ohjaajat ja hoitajat täyttivät myös kuntoutujia koskevia elämäntyytyväisyysmittareita, joiden pohjalta ei voitu muodostaa päteviä johtopäätöksiä puutteellisen täyttämisprosentin vuoksi.
Tämän tutkimuksen tulokset ovat osittain yhdenmukaisia aikaisempien ympäristöpsykologisten tutkimustulosten kanssa. Kuntoutujien elämänlaatu parani puutarha- ja vihertyöskentelyprojektin myötä, mutta toisaalta näyttäytyi sellaisia ongelmia, joihin tulisi jatkossa puuttua (mm. kuntoutujien stressaantuneisuus ja lisääntynyt alkoholinkäyttö). Jatkossa tulisi tutkia, ketkä erityisesti hyötyvät puutarha- ja vihertöihin osallistumisesta. Lisäksi tulisi selvittää, minkälaiset ja kuinka raskaat työtehtävät sekä kuinka pitkä projekti hyödyttäisi mielenterveyskuntoutujia eniten.
Asiasanat:Puutarha- ja vihertyöt, mielenterveyskuntoutujat, elpyminen, elämänlaatu
Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka pitkäaikainen, 4-8 kuukautta kestänyt, säännöllinen ja ohjattu puutarha- ja vihertöihin osallistuminen, jossa kuntoutujat saivat työstään pienen korvauksen, vaikutti tuetusti asuvien mielenterveyskuntoutujien koettuun elämänlaatuun. Haluttiin selvittää kuntoutujien, ohjaajien ja hoitajien näkemyksiä siitä, miten kuntoutujat muuttuivat kokemuksen aikana ja mitkä asiat olivat näiden muutosten taustalla. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Mental Oy:n tuetussa asumisessa asunutta puutarha- ja vihertyöskentelyyn osallistunutta mielenterveyskuntoutujaa sekä heidän kahta ohjaajaansa ja kuutta hoitajaansa. Ensimmäiset haastattelut toteutettiin syksyllä 2008 puutarha- ja vihertyöskentelyprojektin loppusuoralla. Toinen haastattelukierros toteutettiin alkukeväästä 2009, jolloin puutarha- ja vihertyöskentelyprojektin loppumisesta oli jo kulunut jonkin aikaa.
Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisesti teema-analyysimenetelmää käyttäen. Kuntoutujien, ohjaajien ja hoitajien haastattelut analysoitiin erikseen ja niistä muodostettiin yhteisiä ja erillisiä teemoja, jotka kuvasivat vihertyöskentelyyn kytkeytyvän elämänlaadun eri puolia. Tutkimuksen yksi päätulos on täten ”käsitekartta”, joka kuvaa, millaisia elämänlaadun puolia vihertyöskentely voi mielenterveyskuntoutujilla nostaa esiin. Tutkimuksessa havaittiin, että puutarha- ja vihertyöskentelyyn osallistuminen sai kuntoutujissa aikaan monia positiivisia, mutta myös negatiivisia muutoksia. Puutarha- ja vihertyöskentelyyn osallistumisen myötä kuntoutujien psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi parantui. Kuntoutujat tulivat mm. tietoisiksi omista kyvyistä ja taidoistaan, he oppivat uusia asioita ja heidän mielenkiintonsa puutarha- ja vihertöitä kohtaan lisääntyi. Vihertyöskentelyyn liittyviä muistoja saatettiin myöhemminkin käyttää itsesäätelyn tukena. Toisaalta puutarha- ja vihertöihin osallistuminen aiheutti kuntoutujille mm. stressiä, suoriutumispaineita, fyysistä taakkaa ja väsymystä. Joidenkin kuntoutujien kohdalla alkoholinkäyttö lisääntyi. Positiivisten ja negatiivisten muutosten taustalla voitiin nähdä mm. monia projektiin, työtehtäviin, työympäristöön ja kuntoutujiin liittyviä asioita. Kuntoutujat, ohjaajat ja hoitajat täyttivät myös kuntoutujia koskevia elämäntyytyväisyysmittareita, joiden pohjalta ei voitu muodostaa päteviä johtopäätöksiä puutteellisen täyttämisprosentin vuoksi.
Tämän tutkimuksen tulokset ovat osittain yhdenmukaisia aikaisempien ympäristöpsykologisten tutkimustulosten kanssa. Kuntoutujien elämänlaatu parani puutarha- ja vihertyöskentelyprojektin myötä, mutta toisaalta näyttäytyi sellaisia ongelmia, joihin tulisi jatkossa puuttua (mm. kuntoutujien stressaantuneisuus ja lisääntynyt alkoholinkäyttö). Jatkossa tulisi tutkia, ketkä erityisesti hyötyvät puutarha- ja vihertöihin osallistumisesta. Lisäksi tulisi selvittää, minkälaiset ja kuinka raskaat työtehtävät sekä kuinka pitkä projekti hyödyttäisi mielenterveyskuntoutujia eniten.
Asiasanat:Puutarha- ja vihertyöt, mielenterveyskuntoutujat, elpyminen, elämänlaatu