Seniorit arvioimassa kirjastopalveluita: kyselytutkimus Hyvinkään kaupunginkirjaston iäkkäille asiakkaille
PEHKONEN, PIETARI (2011)
2011
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21363
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21363
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin ikääntyneiden (64-) hyvinkääläisten kirjastoasiakkaiden mielipiteitä nykyisistä palveluista. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan kysyntää uusille palveluille. Tutkimus tehtiin tilauksesta Hyvinkään kaupunginkirjastolle jonka kanssa toimittiin yhteistyössä läpi tutkimuksen toteutuksen. Tavoitteena oli löytää tietoa ja välineitä kaupunginkirjaston palveluiden kehittämiseksi ja resurssien kohdentamiseksi.
Tutkimuksen taustana toimivat kirjastopalveluita ja senioreita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset. Aineistonkeruussa käytettiin menetelmänä kyselytutkimusta. Kyselylomakkeet jaettiin paperimuotoisena Hyvinkään alueen kirjastojen toimipisteissä aikavälillä 17.1. - 5.2.2011. Aineiston analyysissä yhdisteltiin kyselytutkimuksen määrällistä tarkastelua sekä laadullista tulkintaa aineiston teemoittelun avulla.
Kyselytutkimukseen vastasi kaikkiaan 108 ihmistä. Vastaajien ikä vaihteli 64:n ja 87:n välillä, mediaani-iän ollessa 69. Miehiä vastaajista oli 30, naisia 78. Tuloksista selvisi, että pääosa asiakkaista oli tyytyväisiä kirjaston peruspalveluihin, asiakaspalveluun, käytetyimpiin aineistoihin (kertoma- ja tietokirjallisuus, aikakauslehdet, sanomalehdet) sekä tiloihin. Enemmistö käytti sähköisistä palveluista Internetiä tai RATAMO-aineistotietokantaa. Äänikirjoja, isotekstisiä ja selkokirjoja tarvittaisiin nykyistä enemmän. Vähemmän käytettyjen aineistojen kohdalla kokoelmissa ilmeni parantamisen varaa. Tämä viittaa siihen että pienet valikoimat eivät houkuttele asiakkaita ja saattavat jäädä monilta huomaamatta.
Kirjaston monipuolisemmille tapahtumille olisi kysyntää: kirjailijavierailuja toivottaisiin nykyistä enemmän, ATK-opastuksia myös pidemmälle ehtineille. Lisäksi seniorit kaipaisivat mm. luentoja, kahvilatoimintaa, keskustelua, kirjaesittelyjä sekä perehdytystä sähköisiin ja perinteisiin aineistoihin. Lähikirjastoilla on ikääntyneiden kohdalla tärkeä merkitys: ne ovat lähellä, tuttuja ja turvallisiksi koettuja. Kirjaston etäpalveluista kotipalvelulla on yhä kasvavaa tarvetta tulevaisuudessa vaikka senioreiden joukossa on myös sähköisiin etäpalveluihin positiivisesti suhtautuvia.
Kirjaston tulisi panostaa tiedottamiseen ja tämä tulisi tehdä asiakasryhmä huomioiden: senioreiden kohdalla tämä tarkoittaa kirjaston ilmoitustaulun ja Internetsivujen lisäksi asiakkaiden luo hakeutuvaa esittelyä, uusien palvelujen esittelyä ja opastusta niiden käyttöön, ilmoittamista paikallislehdissä sekä yhteistyötä muiden tahojen kanssa (eläkeläisjärjestöt, vanhainkodit ym.).
Asiasanat:ikääntyneet, kyselytutkimus, yleiset kirjastot, kirjastopalvelut
Tutkimuksen taustana toimivat kirjastopalveluita ja senioreita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset. Aineistonkeruussa käytettiin menetelmänä kyselytutkimusta. Kyselylomakkeet jaettiin paperimuotoisena Hyvinkään alueen kirjastojen toimipisteissä aikavälillä 17.1. - 5.2.2011. Aineiston analyysissä yhdisteltiin kyselytutkimuksen määrällistä tarkastelua sekä laadullista tulkintaa aineiston teemoittelun avulla.
Kyselytutkimukseen vastasi kaikkiaan 108 ihmistä. Vastaajien ikä vaihteli 64:n ja 87:n välillä, mediaani-iän ollessa 69. Miehiä vastaajista oli 30, naisia 78. Tuloksista selvisi, että pääosa asiakkaista oli tyytyväisiä kirjaston peruspalveluihin, asiakaspalveluun, käytetyimpiin aineistoihin (kertoma- ja tietokirjallisuus, aikakauslehdet, sanomalehdet) sekä tiloihin. Enemmistö käytti sähköisistä palveluista Internetiä tai RATAMO-aineistotietokantaa. Äänikirjoja, isotekstisiä ja selkokirjoja tarvittaisiin nykyistä enemmän. Vähemmän käytettyjen aineistojen kohdalla kokoelmissa ilmeni parantamisen varaa. Tämä viittaa siihen että pienet valikoimat eivät houkuttele asiakkaita ja saattavat jäädä monilta huomaamatta.
Kirjaston monipuolisemmille tapahtumille olisi kysyntää: kirjailijavierailuja toivottaisiin nykyistä enemmän, ATK-opastuksia myös pidemmälle ehtineille. Lisäksi seniorit kaipaisivat mm. luentoja, kahvilatoimintaa, keskustelua, kirjaesittelyjä sekä perehdytystä sähköisiin ja perinteisiin aineistoihin. Lähikirjastoilla on ikääntyneiden kohdalla tärkeä merkitys: ne ovat lähellä, tuttuja ja turvallisiksi koettuja. Kirjaston etäpalveluista kotipalvelulla on yhä kasvavaa tarvetta tulevaisuudessa vaikka senioreiden joukossa on myös sähköisiin etäpalveluihin positiivisesti suhtautuvia.
Kirjaston tulisi panostaa tiedottamiseen ja tämä tulisi tehdä asiakasryhmä huomioiden: senioreiden kohdalla tämä tarkoittaa kirjaston ilmoitustaulun ja Internetsivujen lisäksi asiakkaiden luo hakeutuvaa esittelyä, uusien palvelujen esittelyä ja opastusta niiden käyttöön, ilmoittamista paikallislehdissä sekä yhteistyötä muiden tahojen kanssa (eläkeläisjärjestöt, vanhainkodit ym.).
Asiasanat:ikääntyneet, kyselytutkimus, yleiset kirjastot, kirjastopalvelut