Ominaisuuden ilmausten käytön kehittyminen alakouluikäisten kirjoitelmissa
KUISMA, JEMINA (2011)
KUISMA, JEMINA
2011
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21359
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21359
Tiivistelmä
Tampereen yliopiston Koulukirjoittaminen-tutkimusprojektin puitteissa on tutkittu alakoululaisten kirjoittamistaitojen kehittymistä ja kielen kompleksistumista kognitiivisten taitojen kehittymisen myötä alakoulun luokka-asteilla 1-6. Tämä tutkielma on osa tätä laajempaa tutkimusprojektia ja keskittyy ominaisuuden ilmauksiin, eli pääasiassa perinteisen sanaluokkajaon adjektiiveihin.
Tutkielmassa tarkastellaan ominaisuuden ilmausten käytön kehittymistä ensimmäiseltä luokalta kuudennelle luokalle ilmausten määrän, sanapituuden, sanaston diversiteetin, sanarakenteen, semanttisen laadun ja leksikaalisten merkitysten suhteen. Tutkielman aineisto koostuu lähes tuhannesta koulukirjoitelmasta (yhteensä n. 71000 sanaa, joista ominaisuuden ilmauksia lähes 4000), jotka on kerätty viidestä eri koulusta pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomessa. Kirjoitelmat edustavat tekstilajiltaan kertomusta, ja ne on kirjoitettu kaikissa kouluissa ja jokaisella luokka-asteella otsikolla Unelmieni päivä. Kirjoittajan iän lisäksi analyysissä on myös vertailtu eri sukupuolten välisiä eroja.
Tutkimustulokset vahvistavat kansainväliseltä kentältä saatuja tuloksia sanaston omaksumisen ja ominaisuuden ilmausten käytön kompleksistumisen suhteen. Kognitiivisen kehityksen myötä ominaisuuden ilmausten suhteellinen osuus kasvaa ja lekseemit ovat yhä pitempiä johdosten, yhdysadjektiivien ja taivutuksen lisääntyvän käytön vuoksi. Vertailumuotojen ja rakenteiden käyttö on kokonaissanamääriin nähden kaikilla luokka- asteilla vielä melko vähäistä. Käytettyjen adjektiivien semantiikan suhteen on nähtävissä, että kirjoitustaitojen kehityksen myötä spesifien ilmausten määrä kasvaa merkitykseltään laveampien ilmausten sekä samojen sanojen toistokäytön samalla vähentyessä.
Asiasanat:ominaisuuden ilmaukset, adjektiivit, alakoululaisten kielenkehitys, kielen kompleksistuminen, kognitiivinen kehitys
Tutkielmassa tarkastellaan ominaisuuden ilmausten käytön kehittymistä ensimmäiseltä luokalta kuudennelle luokalle ilmausten määrän, sanapituuden, sanaston diversiteetin, sanarakenteen, semanttisen laadun ja leksikaalisten merkitysten suhteen. Tutkielman aineisto koostuu lähes tuhannesta koulukirjoitelmasta (yhteensä n. 71000 sanaa, joista ominaisuuden ilmauksia lähes 4000), jotka on kerätty viidestä eri koulusta pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomessa. Kirjoitelmat edustavat tekstilajiltaan kertomusta, ja ne on kirjoitettu kaikissa kouluissa ja jokaisella luokka-asteella otsikolla Unelmieni päivä. Kirjoittajan iän lisäksi analyysissä on myös vertailtu eri sukupuolten välisiä eroja.
Tutkimustulokset vahvistavat kansainväliseltä kentältä saatuja tuloksia sanaston omaksumisen ja ominaisuuden ilmausten käytön kompleksistumisen suhteen. Kognitiivisen kehityksen myötä ominaisuuden ilmausten suhteellinen osuus kasvaa ja lekseemit ovat yhä pitempiä johdosten, yhdysadjektiivien ja taivutuksen lisääntyvän käytön vuoksi. Vertailumuotojen ja rakenteiden käyttö on kokonaissanamääriin nähden kaikilla luokka- asteilla vielä melko vähäistä. Käytettyjen adjektiivien semantiikan suhteen on nähtävissä, että kirjoitustaitojen kehityksen myötä spesifien ilmausten määrä kasvaa merkitykseltään laveampien ilmausten sekä samojen sanojen toistokäytön samalla vähentyessä.
Asiasanat:ominaisuuden ilmaukset, adjektiivit, alakoululaisten kielenkehitys, kielen kompleksistuminen, kognitiivinen kehitys