Sanahaun keinoja semanttista dementiaa sairastavan henkilön ja puheterapeutin keskustelussa

Abstract

Väestön ikääntyessä ja ihmisten eliniän odotteen pidentyessä myös erilaiset aivojen degeneratiiviset sairaudet lisääntyvät. Aivojen degeneratiivisiin sairauksiin, kuten semanttiseen dementiaan, jota tässä työssä tutkin, liittyy myös kielellisiä ongelmia, kuten sanahaun vaikeutta. Se voi ilmetä keskustelussa monella eri tavalla, kuten verbaaleina sanahaun piirteinä; hakukysymyksinä, hakupronominien toistoina, taukoina, kiertoilmauksina tai fonologisina sanahakuina. Pelkkää verbaalia viestintää tarkastelemalla ei kuitenkaan voi saada kokonaisvaltaista kuvaa henkilön sanahausta ja sanahaun keinoista, vaan myös nonverbaaleja sanahaun keinoja tulisi tarkastella. Tällaisia nonverbaaleja keinoja ovat esimerkiksi ikoniset ja osoittavat eleet, käden liikautukset ilmassa ja pöytään naputtelu sormilla. Tämän pro gradu –työn tarkoituksena on selvittää, millaisia verbaaleja ja nonverbaaleja sanahaun keinoja kaksi semanttista dementiaa sairastavaa henkilöä käyttävät keskustelussa puheterapeutin kanssa ja sitä, löytävätkö he kohdesanan näillä keinoin. Seurasin myös, muuttuvatko sanahaun keinot ja kohdesanan löytyminen näillä keinoilla sairauden edetessä kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä tutkimuskeskustelusta

Tyypillisin sanahaun keino molemmilla tutkimushenkilöillä oli hakupronominien käyttö. Siinä, paljonko tutkimushenkilöt käyttivät nonverbaalia viestintää sanahaussaan, he kuitenkin erosivat merkittävästi toisistaan: toinen käytti paljon nonverbaaleja sanahaun keinoja ja toinen lähes yksinomaan verbaaleja sanahaun keinoja. Tutkimushenkilöt erosivat toisistaan myös siinä, kuinka hyvin he löysivät itse oikeita kohdesanoja keskustelussa. Molempien tutkimushenkilöiden kohdesanojen löytäminen kuitenkin heikkeni kahden vuoden seuranta-aikana. Tässä tutkimuksessa havaittiin myös sellaisia piirteitä tutkimushenkilöiden sanahaussa ja sanahausta seuranneissa nimeämisvirheissä, joita ei aiemmin ole juuri kuvattu, kuten foneemisia parafasioita ja joitakin assosiatiivisia sanan mieleenpalauttamisen virheitä.

Tutkimushenkilöiden yksilöllisyys sanojen hakijoina keskustelussa ja kohdesanan löytäjinä kertoo siitä, että semanttista dementiaa sairastavien henkilöiden kielelliset oireet voivat olla hyvin yksilöllisiä. Tämän vuoksi jatkossa tarvittaisiin lisää tapaustutkimuksia semanttista dementiaa sairastavien kielellisistä oireista, kuten sananlöytämisvaikeudesta ja erilaisista parafasioista, joita semanttista dementiaa sairastavat voivat keskustelupuheessaan tuottaa.

Asiasanat:semanttinen dementia, sanahaku, verbaalit sanahaun keinot, nonverbaalit sanahaun keinot