Organisaatioviestintä osaamisen kehittäjänä terveydenhuoltoalalla
OTTELA, ELINA (2011)
2011
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21334
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21334
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee organisaatioviestintää osaamisen kehittäjänä terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka esimiehet käyttävät ja hyödyntävät organisaatioviestintää osaamisen kehittämiseen työssään. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu viidestä, keskeisestä käsitteestä, jotka muodostavat tämän tutkimuksen pääkäsitteet. Organisaatio, johtaminen, organisaatioviestintä, osaaminen ja vaikutukset sekä näistä johdetut alakäsitteet muodostavat yhden kokonaisuuden, joka vastaa tutkimuksen päätehtävään.
Tutkimuksen kohdeorganisaationa toimi sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio, Päijät-Hämeen keskussairaala, Päijät-Hämeessä. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin sähköisellä, Tampereen yliopiston e-kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat tutkimuksen näkökulman mukaisesti Päijät-Hämeen keskussairaalan kaikkien kolmen tulosryhmän osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat. Otokseen kuului 70 henkilöä. Kyseessä on kokonaistutkimus, koska siinä tutkittiin jokainen perusjoukon jäsen. Tutkimus edustaa kvantitatiivista tutkimusmenetelmää.
Suurin osa tutkimuksen kysymyksistä oli väittämiä, joiden vastausvaihtoehtona käytettiin Likertin viisiportaista asteikkoa. Tutkimuksen mittarin eri osiot käsittelivät organisaatioviestinnän kanavien käyttöä, organisaatioviestintää rajoittavia tekijöitä, viestintäteknisiä ongelmia, strategiaviestinnän vaikutuksia osaamiseen ja organisaatioviestinnän tilanteita, muotoja sekä osaamisen tukemista. Terveydenhuoltoalalla viestintä on kiinteästi sidoksissa päivittäisiin työtehtäviin ja henkilöstön osaamiseen. Tästä syystä tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia organisaatioviestinnän osa-alueita, jotka voisivat vaikuttavat osaamisen kehittämiseen.
Määräaikaan mennessä, tutkimuslomakkeita palautui 41 kappaletta, jolloin tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 59 %. Tätä voidaan pitää tutkimuksen tulosten luotettavuuden kannalta riittävänä, mutta tutkimuksen tulosten raportoinnissa ja johtopäätösten tekemisessä, on huomioitu aineiston pieni koko. Tutkimukset tuloksia on kuvattu paljon keskiarvojen avulla, mikä onkin vakiintunut raportoinnin tapa viestinnän alalla. Tyypillinen tutkimukseen osallistunut esimies oli kohtalaisen pitkän työkokemuksen omaava 49 vuotta täyttänyt nainen.
Saatujen tutkimustulosten perusteella lähiesimiehet olivat keskimäärin tyytyväisiä omiin organisaatioviestinnän taitoihinsa, mutta haluaisivat edelleen kehittää ja hyödyntää niitä paremmin osaamisen kehittämisessä. Lähintä esimiestä pidettiin tärkeimpänä organisaatioviestinnän kanavana ja niin horisontaalinen kuin vertikaalinen viestintä koettiin tärkeiksi viestinnän muodoiksi. Vaikeinta esimiehille oli strategian viestintä ja siihen liittyvät kysymykset. Koulutuksella, organisaatioviestinnän koulutukseen osallistumisella, sukupuolella ja tulosalueella näyttäisi olevan eniten vaikutusta organisaatioviestinnän taitoihin osaamisen kehittämisessä.
Asiasanat:Organisaatio, johtaminen, organisaatioviestintä, osaaminen, vaikutukset
Tutkimuksen kohdeorganisaationa toimi sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio, Päijät-Hämeen keskussairaala, Päijät-Hämeessä. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin sähköisellä, Tampereen yliopiston e-kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat tutkimuksen näkökulman mukaisesti Päijät-Hämeen keskussairaalan kaikkien kolmen tulosryhmän osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat. Otokseen kuului 70 henkilöä. Kyseessä on kokonaistutkimus, koska siinä tutkittiin jokainen perusjoukon jäsen. Tutkimus edustaa kvantitatiivista tutkimusmenetelmää.
Suurin osa tutkimuksen kysymyksistä oli väittämiä, joiden vastausvaihtoehtona käytettiin Likertin viisiportaista asteikkoa. Tutkimuksen mittarin eri osiot käsittelivät organisaatioviestinnän kanavien käyttöä, organisaatioviestintää rajoittavia tekijöitä, viestintäteknisiä ongelmia, strategiaviestinnän vaikutuksia osaamiseen ja organisaatioviestinnän tilanteita, muotoja sekä osaamisen tukemista. Terveydenhuoltoalalla viestintä on kiinteästi sidoksissa päivittäisiin työtehtäviin ja henkilöstön osaamiseen. Tästä syystä tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia organisaatioviestinnän osa-alueita, jotka voisivat vaikuttavat osaamisen kehittämiseen.
Määräaikaan mennessä, tutkimuslomakkeita palautui 41 kappaletta, jolloin tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 59 %. Tätä voidaan pitää tutkimuksen tulosten luotettavuuden kannalta riittävänä, mutta tutkimuksen tulosten raportoinnissa ja johtopäätösten tekemisessä, on huomioitu aineiston pieni koko. Tutkimukset tuloksia on kuvattu paljon keskiarvojen avulla, mikä onkin vakiintunut raportoinnin tapa viestinnän alalla. Tyypillinen tutkimukseen osallistunut esimies oli kohtalaisen pitkän työkokemuksen omaava 49 vuotta täyttänyt nainen.
Saatujen tutkimustulosten perusteella lähiesimiehet olivat keskimäärin tyytyväisiä omiin organisaatioviestinnän taitoihinsa, mutta haluaisivat edelleen kehittää ja hyödyntää niitä paremmin osaamisen kehittämisessä. Lähintä esimiestä pidettiin tärkeimpänä organisaatioviestinnän kanavana ja niin horisontaalinen kuin vertikaalinen viestintä koettiin tärkeiksi viestinnän muodoiksi. Vaikeinta esimiehille oli strategian viestintä ja siihen liittyvät kysymykset. Koulutuksella, organisaatioviestinnän koulutukseen osallistumisella, sukupuolella ja tulosalueella näyttäisi olevan eniten vaikutusta organisaatioviestinnän taitoihin osaamisen kehittämisessä.
Asiasanat:Organisaatio, johtaminen, organisaatioviestintä, osaaminen, vaikutukset