Vospominaniâ o buduscem: antiutopiâ v romane Taj´âna Tolstoj "Kys´" / Muistelmia tulevaisuudesta: antiutopia Tatjana Tolstajan romaanissa "Kys"
HÄMÄLÄINEN, ALEKSANDRA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HÄMÄLÄINEN, ALEKSANDRA
2011
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-06Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkastelun kohteena on yksi Venäjän nykykirjallisuuden tunnetuimmista teoksista Tatjana Tolstajan "Kys"-romaani. Tatjana Tolstaja on yksi niistä harvoista venäläisistä kirjailijoista, joiden tuotannossa vallitsee niin omintakeinen ja tunnistettava eetos, että se on muodostunut miltei omanlaiseksi Tolstajamaiseksi kirjallisuudenlajiksi. Venäläisten kriitikoiden mielestä moniulotteisen romaanin genre on epäselvä. Tutkimukseni tarkoituksena on todistaa romaani "Kys" antiutopistiseksi romaaniksi.
Tutkimukseni teorialuvussa käyn läpi utopian ja antiutopian historiaa, sekä tuon esiin tärkeimmät antiutopistisen romaanin tunnuspiirteet. Lisäksi käyn erikseen läpi venäläisen antiutopistisen kirjallisuuden tunnuspiirteitä ja kyseisen kirjallisuudenlajin tärkeimpiä teoksia.
Teoksen juoni kietoutuu päähenkilö Benediktin kasvutarinaan tavallisesta kunnon rivikansalaisesta julmaksi sanitaariksi, jota kansa pelkää. Benedikt elää yhteiskunnassa, jossa vallitsee kivikauden, Neuvostoliiton ja nykyajan sekoitus. Kahden ihmisryhmän kieli poikkeaa tosistaan sen mukaan, ovatko he ydinonnettomuudesta selvinneitä vai tapaturman jälkeen syntyneitä. Vain rippeitä entisaikojen sivilisaatiosta säästyneitä muistoja hyödynnetään, muuten elämä on alkanut alusta.
Analyysiosiossa keskityn tuomaan esiin tärkeimmät antiutopian tunnuspiirteet romaanissa "Kys". Analyysiosuus alkaa Tolstajan rakentaman yhteiskunnan, Feodor-Kuzmitškin, hahmottamisella, jonka jälkeen tutustumme työni tärkeimpiin pääteemoihin: romaanissa yhtäaikaisesti vallitsevaan kolmeen eri aikakerrostumaan, kieleen, kirjakeskeisyyteen, muistoihin ja ihmisryhmiin. Pohdin analyysiosiossa kirjailijan varsinaista kritiikin kohdetta totalitarismia, kuinka se on romaanin rakennettu ja millaista sen valta on.
Perusteesini on, että Tatjana Tolstajan teos "Kys" ei ole ennustus tulevasta, niin kuin antiutopistiset romaanit yleensä ovat, päinvastoin se on satiiri menneestä tulevaisuuteen sijoittuen. Teos on niin moniulotteinen venäläisen elämän tietosanakirja, että yhtä ainutta tutkintalinjaa on vaikea hahmottaa. Lukijalle on tuotu esiin ongelmat, jotka on jo kerran kohdattu Neuvostoliiton aikana. Nämä ongelmat voivat olla havaittavissa myös nykypäivänä tai jopa toistua tulevaisuudessa. Tatjana Tolstaja haluaa viestittää lukijalleen, että elämme oravanpyörässä, jossa taakse jättämämme ongelmat toistavat lopulta itseään.
Asiasanat:antiutopia, apokalypsi, Neuvostoliitto, valta, valvonta, kieli, kirjakeskeisyys
Tutkimukseni teorialuvussa käyn läpi utopian ja antiutopian historiaa, sekä tuon esiin tärkeimmät antiutopistisen romaanin tunnuspiirteet. Lisäksi käyn erikseen läpi venäläisen antiutopistisen kirjallisuuden tunnuspiirteitä ja kyseisen kirjallisuudenlajin tärkeimpiä teoksia.
Teoksen juoni kietoutuu päähenkilö Benediktin kasvutarinaan tavallisesta kunnon rivikansalaisesta julmaksi sanitaariksi, jota kansa pelkää. Benedikt elää yhteiskunnassa, jossa vallitsee kivikauden, Neuvostoliiton ja nykyajan sekoitus. Kahden ihmisryhmän kieli poikkeaa tosistaan sen mukaan, ovatko he ydinonnettomuudesta selvinneitä vai tapaturman jälkeen syntyneitä. Vain rippeitä entisaikojen sivilisaatiosta säästyneitä muistoja hyödynnetään, muuten elämä on alkanut alusta.
Analyysiosiossa keskityn tuomaan esiin tärkeimmät antiutopian tunnuspiirteet romaanissa "Kys". Analyysiosuus alkaa Tolstajan rakentaman yhteiskunnan, Feodor-Kuzmitškin, hahmottamisella, jonka jälkeen tutustumme työni tärkeimpiin pääteemoihin: romaanissa yhtäaikaisesti vallitsevaan kolmeen eri aikakerrostumaan, kieleen, kirjakeskeisyyteen, muistoihin ja ihmisryhmiin. Pohdin analyysiosiossa kirjailijan varsinaista kritiikin kohdetta totalitarismia, kuinka se on romaanin rakennettu ja millaista sen valta on.
Perusteesini on, että Tatjana Tolstajan teos "Kys" ei ole ennustus tulevasta, niin kuin antiutopistiset romaanit yleensä ovat, päinvastoin se on satiiri menneestä tulevaisuuteen sijoittuen. Teos on niin moniulotteinen venäläisen elämän tietosanakirja, että yhtä ainutta tutkintalinjaa on vaikea hahmottaa. Lukijalle on tuotu esiin ongelmat, jotka on jo kerran kohdattu Neuvostoliiton aikana. Nämä ongelmat voivat olla havaittavissa myös nykypäivänä tai jopa toistua tulevaisuudessa. Tatjana Tolstaja haluaa viestittää lukijalleen, että elämme oravanpyörässä, jossa taakse jättämämme ongelmat toistavat lopulta itseään.
Asiasanat:antiutopia, apokalypsi, Neuvostoliitto, valta, valvonta, kieli, kirjakeskeisyys