The Verb Decide and its Complementation in Recent Centuries
GUMMERUS, RIIKKA (2011)
2011
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21330
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21330
Tiivistelmä
Tässä korpuspohjaisessa pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan verbiä decide ja erityisesti sen komplementaatiota. Komplementaation tutkimuksessa keskeistä on valinnan käsite, sillä jokainen verbi valitsee tietynlaisia komplementteja ja poissulkee muut. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millaiset komplementit ovat mahdollisia verbin decide yhteydessä, ja millaisia muutoksia niissä on tapahtunut. Tutkimuksen empiirisen osan aineisto on haettu kahdesta eri korpuksesta. Corpus of Late Modern English Texts sisältää tekstejä vuosilta 1710-1920 kolmeen kronologiseen osaan jaettuna. Nykypäivän englantia edustaa puolestaan laaja British National Corpus.
Ensin tarkastelen korpusten luonnetta ja käyttöä kielentutkimuksessa sekä esittelen yksityiskohtaisesti tutkimuksessa käytetyt korpukset. Seuraavaksi tutustun verbistä decide aiemmin tehtyyn tutkimukseen Oxford English Dictionary:ssa, kieltenopiskelijoille suunnatuissa sanakirjoissa sekä tärkeimmissä englannin kielioppiteoksissa. Sitten esittelen valenssiteoriaa, tapoja määrittää komplementteja ja eri komplementtejen semantiikkaa. Tuon esiin myös aiemmissa tutkimuksissa ehdotettuja komplementtien muutossuuntauksia ja komplementtien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksen empiirisessä osassa analysoin jokaisen korpuksen ensin erikseen ja vertailen niitä. Korpusten analyysissä todetaan verbin decide yleistyneen koko ajan sekä esiintyvän lähes aina merkityksessä 'valita, tehdä päätös tai ratkaista' ja vain harvoin merkityksessä 'vaikuttaa ratkaisevasti'. Aineistosta löytyi 18 erilaista komplementtia jotka ovat mahdollisia verbin decide kanssa. Komplementaatiossa oli havaittavissa huomattava muutos: aineiston ensimmäisessä osassa nominaalikomplementit olivat yleisimpiä mutta nykypäivän englannissa lausekomplementit olivat hallitseva ryhmä. Yleisimmät lausekomplementit olivat that-lauseet ja to-infinitiivit. Niillä oli joitain semanttisia eroavaisuuksia mutta verbin decide kohdalla täysin selkeää eroa näiden kahden välille on mahdoton määritellä. Nominaalikomplementeista yleisin on nominaalilauseke.
Asiasanat:kielen muutos, komplementaatio, korpus, korpuslingvistiikka, valenssiteoria, verbi
Ensin tarkastelen korpusten luonnetta ja käyttöä kielentutkimuksessa sekä esittelen yksityiskohtaisesti tutkimuksessa käytetyt korpukset. Seuraavaksi tutustun verbistä decide aiemmin tehtyyn tutkimukseen Oxford English Dictionary:ssa, kieltenopiskelijoille suunnatuissa sanakirjoissa sekä tärkeimmissä englannin kielioppiteoksissa. Sitten esittelen valenssiteoriaa, tapoja määrittää komplementteja ja eri komplementtejen semantiikkaa. Tuon esiin myös aiemmissa tutkimuksissa ehdotettuja komplementtien muutossuuntauksia ja komplementtien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksen empiirisessä osassa analysoin jokaisen korpuksen ensin erikseen ja vertailen niitä. Korpusten analyysissä todetaan verbin decide yleistyneen koko ajan sekä esiintyvän lähes aina merkityksessä 'valita, tehdä päätös tai ratkaista' ja vain harvoin merkityksessä 'vaikuttaa ratkaisevasti'. Aineistosta löytyi 18 erilaista komplementtia jotka ovat mahdollisia verbin decide kanssa. Komplementaatiossa oli havaittavissa huomattava muutos: aineiston ensimmäisessä osassa nominaalikomplementit olivat yleisimpiä mutta nykypäivän englannissa lausekomplementit olivat hallitseva ryhmä. Yleisimmät lausekomplementit olivat that-lauseet ja to-infinitiivit. Niillä oli joitain semanttisia eroavaisuuksia mutta verbin decide kohdalla täysin selkeää eroa näiden kahden välille on mahdoton määritellä. Nominaalikomplementeista yleisin on nominaalilauseke.
Asiasanat:kielen muutos, komplementaatio, korpus, korpuslingvistiikka, valenssiteoria, verbi