Anna ja Aleksi arjen palapelissä - arki kuudesluokkalaisten kertomuksissa
ALHONEN, JOHANNA (2011)
2011
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21328
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21328
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani kuudesluokkalaisten lasten tapaa ymmärtää ja hahmottaa arkea. Lähestyn aihetta tutkimalla sitä, millaisia kertomuksia he arjesta tuottavat. Kiinnitän erityisesti huomiota siihen, mitä asioita ja ilmiöitä kertomuksissa esiintyy ja mitä merkityksiä kirjoittaja niille antaa. Tarkoituksenani on tavoittaa se merkityskokonaisuus, joka kuudesluokkalaisten kertomuksissa arjesta rakentuu.
Tutkielmani teoreettisen taustan rakentavat sosiaalinen konstruktionismi sekä kerronnallisuus. Miellän todellisuuden rakentuvan sosiaalisesti ja näen kertomusten edustavan yhtä keinoa tuottaa todellisuutta ja tulkita sitä. Tutkielmani mukana kulkee uuden lapsitutkimuksen esittämä ajatus lapsista aktiivisina ja tasavertaisina tiedontuottajina, joiden äänen on annettava kuulua ymmärtääksemme heidän maailmaansa.
Tutkielmani aineiston muodostavat kuudesluokkalaisilta eläytymismenetelmällä keräämäni kertomukset. Kertomusten aiheina ovat kahdentyyppiset kehyskertomusvariaatiot, joiden pohjalta lapset kirjoittivat arjen myötä- ja vastoinkäymisistä. Lähestyn aineistoa analyysissani tematisoinnin ja diskursiivisen luennan kautta.
Lasten arkea tarkastelevaa aikaisempaa tutkimusta on vähän, mutta kiinnostus aihetta kohtaan tuntuu lisääntyneen viime vuosikymmeninä. Aiempien tutkimusten perusteella lasten arki koostuu moninaisista tekijöistä. Keskeisessä osassa lasten arjessa näyttävät olevan koti, perhe ja koulu sekä vapaa-aika kavereineen ja harrastuksineen. Se, miten lapset arjen ymmärtävät, on tähän saakka jäänyt tutkimusten ulkopuolelle.
Keräämissäni kuudesluokkalaisten arkea kuvailevissa kertomuksissa esiintyy kuusi keskeistä teemaa (merkkipäivät, onnistuminen, auttaminen, vanhemmuus, kiusaaminen ja epäonnistuminen), joita tarkastelen lähemmin. Teemat rakentuvat moninaisista tapahtumista ja asioista, joiden ohella ilmenee kuvauksia erilaisista tunnelmista ja tunteista. Hahmotan tästä teemojen rikkaasta maailmasta merkityskokonaisuuksia, joita tarkastelen tulkintarepertuaareina. Osaa teemoista on mahdollista odottaa aiempien perheiden ajankäyttöä koskevien ja laadullisempien lasten arkea tarkastelevien tutkimusten perusteella. Tällaisia ovat tulkintani mukaan merkkipäivät, onnistuminen ja epäonnistuminen niin harrastusten kuin koulun kontekstissa sekä vanhempien läsnäolon ja huolenpidon keskeisyys. Muutamat teemat kuten auttaminen ja kiusaaminen ovat jokseenkin yllättäviä. Tulkintarepertuaareissa esiintyy varsin monenlaisia subjektipositioita, joita kertomusten päähenkilöille Annalle ja Aleksille tuotetaan. Annalle ja Aleksille rakentuneet subjektipositiot tuntuvat poikkeavan toisistaan Aleksin ollessa usein aktiivinen ja vahva toimija Annan jäädessä hieman passiivisemmaksi. Kertomusten perusteella lasten tavasta hahmottaa arkea rakentuu laaja ja moniaineksinen, osin jopa ristiriitainen, kokonaisuus.
Tutkielmani teoreettisen taustan rakentavat sosiaalinen konstruktionismi sekä kerronnallisuus. Miellän todellisuuden rakentuvan sosiaalisesti ja näen kertomusten edustavan yhtä keinoa tuottaa todellisuutta ja tulkita sitä. Tutkielmani mukana kulkee uuden lapsitutkimuksen esittämä ajatus lapsista aktiivisina ja tasavertaisina tiedontuottajina, joiden äänen on annettava kuulua ymmärtääksemme heidän maailmaansa.
Tutkielmani aineiston muodostavat kuudesluokkalaisilta eläytymismenetelmällä keräämäni kertomukset. Kertomusten aiheina ovat kahdentyyppiset kehyskertomusvariaatiot, joiden pohjalta lapset kirjoittivat arjen myötä- ja vastoinkäymisistä. Lähestyn aineistoa analyysissani tematisoinnin ja diskursiivisen luennan kautta.
Lasten arkea tarkastelevaa aikaisempaa tutkimusta on vähän, mutta kiinnostus aihetta kohtaan tuntuu lisääntyneen viime vuosikymmeninä. Aiempien tutkimusten perusteella lasten arki koostuu moninaisista tekijöistä. Keskeisessä osassa lasten arjessa näyttävät olevan koti, perhe ja koulu sekä vapaa-aika kavereineen ja harrastuksineen. Se, miten lapset arjen ymmärtävät, on tähän saakka jäänyt tutkimusten ulkopuolelle.
Keräämissäni kuudesluokkalaisten arkea kuvailevissa kertomuksissa esiintyy kuusi keskeistä teemaa (merkkipäivät, onnistuminen, auttaminen, vanhemmuus, kiusaaminen ja epäonnistuminen), joita tarkastelen lähemmin. Teemat rakentuvat moninaisista tapahtumista ja asioista, joiden ohella ilmenee kuvauksia erilaisista tunnelmista ja tunteista. Hahmotan tästä teemojen rikkaasta maailmasta merkityskokonaisuuksia, joita tarkastelen tulkintarepertuaareina. Osaa teemoista on mahdollista odottaa aiempien perheiden ajankäyttöä koskevien ja laadullisempien lasten arkea tarkastelevien tutkimusten perusteella. Tällaisia ovat tulkintani mukaan merkkipäivät, onnistuminen ja epäonnistuminen niin harrastusten kuin koulun kontekstissa sekä vanhempien läsnäolon ja huolenpidon keskeisyys. Muutamat teemat kuten auttaminen ja kiusaaminen ovat jokseenkin yllättäviä. Tulkintarepertuaareissa esiintyy varsin monenlaisia subjektipositioita, joita kertomusten päähenkilöille Annalle ja Aleksille tuotetaan. Annalle ja Aleksille rakentuneet subjektipositiot tuntuvat poikkeavan toisistaan Aleksin ollessa usein aktiivinen ja vahva toimija Annan jäädessä hieman passiivisemmaksi. Kertomusten perusteella lasten tavasta hahmottaa arkea rakentuu laaja ja moniaineksinen, osin jopa ristiriitainen, kokonaisuus.