Katsenäppäimistön muokattavan viiveajan vaikutus kirjoitusnopeuteen ja virheisiin

Abstract

Katseella ohjattavaa QWERTY-näppäimistöä on pidetty hitaana tapana kirjoittaa, koska näppäimen valinnassa on käytettävä viivettä Midaksen kosketus -ongelman takia. Midaksen kosketus -ongelma tarkoittaa sitä että toiminto tulee valituksi tahattomasti, kun katse syöttövälineenä valitsee kaiken mihin se osuu, koska valinta-aika on liian lyhyt. Ennakoivan tekstinsyötön puuttuminen on myös vaikuttanut joidenkin käsitykseen näppäimistön hitaudesta. Aiemmin ei kuitenkaan ole tutkittu, kuinka kirjoitusnopeuteen vaikuttaa se, että käyttäjä itse saa muokata valinnan viiveaikaa. Tässä tutkielmassa esitellään pitkittäistutkimus, joka suoritettiin Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laboratoriotiloissa kesäkuussa 2008. Tutkimukseen osallistui 11 vapaaehtoista osallistujaa, jotka eivät aikaisemmin olleet kirjoittaneet katseen avulla. Heistä jokainen osallistui 10 tutkimuskertaan. Jokaisella tutkimuskerralla aktiivista kirjoitusaikaa oli 15 minuuttia, koko tutkimuksen aikana yhteensä 2 tuntia ja 30 minuuttia. Tutkimuksissa käytetty katseenseurantalaite oli Tobii 1750. Ensimmäisen tutkimuskerran alussa kaikkien viiveaika oli 1000 ms, jota he saivat halutessaan lyhentää tai pidentää. Ensimmäisen tutkimuskerran osallistujien kirjoitusnopeuden keskiarvo oli 6,9 sanaa minuutissa ja kymmenennen tutkimuskerran keskiarvo oli 19,9 sanaa minuutissa. Tulokset osoittivat, että viiveajallinen katsenäppäimistö ei ole hidas tapa kirjoittaa verrattuna esimerkiksi ennakoivan komponentin sisältävään Dasheriin, kun käyttäjä itse voi hallita viiveajan pituutta. Kirjoitusnopeus ja virheiden välttäminen olivat tutkimuksen loppupuolella parhaimmillaan noin 260-400 millisekunnin viiveajalla.

Asiasanat:tekstinsyöttö katseella, katseenseuranta, tekstinsyöttömenetelmät, pitkittäistutkimus