Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Aerobisen ja anaerobisen kynnyssykkeen mallintaminen MARS-menetelmällä sekä liikunnan määrän ja laadun vaikutus kuntoarvioihin

HAKANEN, TIINA (2011)

 
Avaa tiedosto
gradu04848.pdf (1.837Mt)
Lataukset: 



HAKANEN, TIINA
2011

Tilastotiede - Statistics
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-04-14
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21299
Tiivistelmä
Kestävyysvalmennuksessa aerobisen ja anaerobisen kynnyssykkeen tuntemus on urheilijan kehityk­sen kannalta merkittävä. Kynnyssykkeiden avulla urheilija löytää harjoittelutason, jolla hän voi saa­vuttaa optimaalisen suorituskyvyn. Samoista tiedoista on suuri hyöty myös kuntoilijoille. Aerobisen ja anaerobisen kynnyssykkeen määrittämiseen ei ole kehitetty yksiselitteistä kaavaa tai menetelmää. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on kehittää tilastollisin menetelmin Testaus- ja kuntotutkimusase­man (TesKu ay) käyttämää syketasotestiä. Tavoitteena on määrittää aerobinen ja anaerobinen kynnys­­syke hyödyntäen testattavan henkilön testituloksia sekä taustatietoja käyttämättä veren laktaat­ti­­pitoisuuksia. Syketasojen määrittämisessä käytettävät tilastolliset mallit perustuvat regres­sio­pohjai­seen MARS-menetelmään.

Lisäksi tutkielmassa tutkitaan liikuntakertojen sekä -lajien vaikutusta eri kestävyysalueiden kunto­arvioihin. Tässä tarkastelussa huomattiin liikuntakertojen ja kuntoarvioiden välillä tilastollisesti merkitsevä riippuvuus. Liikuntakerrat vaikuttavat selkeästi enemmän perus- kuin vauhti- tai maksimikestävyyteen. Sen sijaan liikuntalajit vaikuttavat enemmän maksimikestävyyteen. Merkit­tä­vää on tuloksista huomata, että palloilua harrastavat saivat selvästi heikompia arvioita perus- ja vauhtikestävyydestä kuin maksimikestävyydestä.

Myös testattavien liikuntatottumuksia tarkasteltiin tässä tutkielmassa. Testatuista yli kolmasosa harrastaa kävelyä. Naiset harrastavat miehiä enemmän mm. sauvakävelyä, kävelyä, jumppaa ja tanssia. Miehet mieltävät enemmän harrastuksikseen palloilulajit, golfin ja juoksun. Molemmat sukupuolet käyvät suunnilleen yhtä usein kuntosalilla. Myös liikuntatottumukset eroavat eri ikäluokissa: alle 40-vuotiaat harrastavat eniten pallopelejä, aerobicia ja käyvät useimmin kunto­salilla, yli 40-vuotiaat pelaavat golfia, jumppaavat ja kävelevät ilman tai sauvojen kanssa.

Tutkielmassa vertaillaan myös R-ohjelman eri funktioilla saatuja MARS-malleja sekä niiden tulos­ten eroavaisuuksia. Tässä yhteydessä havaittiin erään keskeisen kirjallisuuslähteen esimerkin virhe, mikä aiheuttaa MARS-mallin vääriä tulkintoja.

 
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [40068]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste