Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Valtionhallinnon yhteishankintojen sääntely

AIRAKARI, PIRJO (2011)

 
Avaa tiedosto
gradu04845.pdf (589.9Kt)
Lataukset: 



AIRAKARI, PIRJO
2011

Julkisoikeus - Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-04-15
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21296
Tiivistelmä
Valtion virastoja ja laitoksia ohjataan tekemään hankintoja yhä enemmän keskitetysti sekä vapaaehtoisina että lakiin perustuvina yhteishankintoina. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää valtionhallinnon yhteishankintoja koskevan oikeudellisen sääntelyn sisältöä. Valtion hankintayksiköt velvoitetaan valtion talousarviolain 22 a §:ssä tekemään tietyt hankinnat käyttäen valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n kilpailuttamia puitejärjestelyjä. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa tutkitaan Hansel Oy:n asemaa valtion yhteishankintojen tekijänä perehtymällä yhteishankintayksikköä koskevaan sääntelyyn sekä Hansel Oy:tä koskevan lain ja talousarviolain 22 a §:n sisältöön. Tarkastelun kohteena on myös Hansel Oy:n asema julkisen vallan käyttäjänä sen tehdessä puitejärjestelyjä.

Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että yhteishankintojen nykyinen sääntely on selkeyttänyt sekä yhteishankintojen merkitystä valtion hankintatoimessa että Hansel Oy:n roolia yhteishankintojen tekijänä. Toisaalta sääntelyn hajanaisuus saattaa yksittäisten hankintayksiköiden kannalta vaikeuttaa sääntelyn kokonaisuuden hahmottamista. Silloin yhteishankintojen merkitystä ja tavoitteita voi olla vaikea ymmärtää. Tutkimuksessa todetaan myös yhteishankintayksikköä käyttävän hankintayksikön vastuuta koskevan hankintalain säännöksen jääneen tulkinnanvaraiseksi ja sitä olisi tarpeen selkeyttää.

Tutkimuksen toisessa osiossa systematisoidaan puitejärjestelyä koskevan lainsäädännön sisältöä. Tarkoituksena on selvittää, mitä hankintalainsäädännössä tarkoitetaan puitejärjestelyllä ja siihen liittyvillä käsitteillä, mitä säännöksiä puitejärjestelyssä on otettava huomioon sekä miten näitä säännöksiä tulisi tulkita. Tietyn tyyppisiin puitejärjestelyihin kuuluu olennaisena osana kevennetty kilpailutus, joka tulee tehdä puitejärjestelyssä määritellyissä rajoissa. Hankintalaissa ei kuitenkaan ole kevennettyä kilpailutusta koskevaa yksityiskohtaista sääntelyä ja laissa olevat säännökset ovat osittain tulkinnanvaraisia. Tutkimuksessa pyritään tulkitsemaan näitä säännöksiä.

Hankintalakiin vuonna 2010 tehdyn muutoksen jälkeen kevennetystä kilpailutuksesta voidaan nykyisin valittaa markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuskäsittelyn edellytyksenä olevaa käsittelylupaa tarkastellaan tutkimuksessa lakimuutoksen valmisteluasiakirjojen avulla. Kevennetyn kilpailutuksen oikeussuojan voidaan tutkimuksen perusteella todeta olevan puutteellinen EU-kynnysarvon alle jäävissä kevennetyissä kilpailutuksissa. Tämä johtuu hankintalain säännöksestä, jonka mukaan hankintayksiköllä ei ole näissä tapauksissa velvollisuutta kirjallisen hankintapäätöksen tekemiseen ja päätöksen tiedoksi antamiseen.

 
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [40600]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste