AKATEEMISTEN ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ JOHTAMISESTA YLIOPISTON LAITOKSILLA
PARTANEN, KAISA (2011)
PARTANEN, KAISA
2011
Hallintotiede, korkeakouluhallinto ja -johtaminen - Administrative Science, Higher Education Managem.
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-04-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21293
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21293
Tiivistelmä
Tutkielmassa perehdytään akateemisten asiantuntijoiden näkemyksiin johtamisesta yliopiston laitoksilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mahdollisimman monipuolisesti asiantuntijoiden näkemyksiä hyvästä laitosjohtamisesta sekä keinoja hyvän johtamisen toteuttamisesta. Tutkimuksen mukaan hyvä akateeminen johtaminen on arvoperustaista. Se mahdollistaa akateemisen vapauden asiantuntijoiden työssä sekä yhteisöllisen ja tuloksellisen toiminnan kollegiaalisessa johtamis- ja toimintakulttuurissa.
Tutkimuksen kvalitatiivinen tutkimusote toteutettiin induktiivisena tutkimusprosessina. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Tutkimuksen kohteeksi valittiin yksi keskisuuri suomalainen yliopisto. Kohdeorganisaatiosta valittiin neljä eri laitosta, jotka edustivat eri tieteenaloja: pehmeä/perus, kova/perus, kova/soveltava, ja pehmeä/soveltava. Jokaiselta laitokselta valittiin kolme haastateltavaa asiantuntijaa, professoria, satunnaisotannan avulla. Sen lisäksi haastateltiin valittujen laitosten johtaja. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisesti asiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Analyysissa myös vertailtiin asiantuntijoiden ja laitosten johtajien näkemyksiä sekä eri tieteenalojen haastateltavien näkemyseroja. Hyvän johtamisen elementit koottiin asiantuntijoiden näkemysten perusteella.
Asiantuntijoiden mukaan hyvä johtaminen edellyttää kollegiaalista johtamis- ja laitoskulttuuria, suojelevaa ja mahdollistavaa akateemista johtajaa sekä sujuvaa toimintamallia toimivan yliopistohallinnon tukemana. Keskusteleva johtaminen, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä yhteisöllinen laitoskulttuuri ovat tärkeitä osia johtamis- ja laitoskulttuuria. Tutkimusta ja opetusta tukevat tukipalvelut ja tietojärjestelmät, mahdollisuus vaikuttaa hallinnon toimintaan sekä rahoituksen ja muutosten hallinta liittyvät toimivaan yliopistohallintoon.
Johtopäätöksinä todettiin, että hyvä johtaminen on mahdollista saavuttaa edellä kuvatuin elementein. Se edellyttää toimivia yhteistyökäytäntöjä sekä toimijoiden vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Johtajan tulee osata roolissaan monipuolisesti ihmistenvälistä kommunikointia ja johtajan tulee olla yleisestikin työssään pätevä. Johtajan tulee olla suojelija, mahdollistaja ja muutosajuri, mutta ennen kaikkea hänen tulee tuntea yliopiston toiminta ja tutkimuksen tekeminen. Silloin johtaja voi ymmärtää myös akateemisen vapauden merkityksen asiantuntijoiden työssä, ja näin mahdollistuu akateemisen vapauden ja johtamisen yhdistäminen. Laitosjohtamisen kehittämisen näkökulmasta yliopiston johtamiskoulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota akateemisen johtamisen erityispiirteisiin ja niiden parempaan huomioimiseen laitoksen johtamisessa.
Asiasanat:Asiantuntijuus, johtaminen, akateeminen vapaus
Tutkimuksen kvalitatiivinen tutkimusote toteutettiin induktiivisena tutkimusprosessina. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Tutkimuksen kohteeksi valittiin yksi keskisuuri suomalainen yliopisto. Kohdeorganisaatiosta valittiin neljä eri laitosta, jotka edustivat eri tieteenaloja: pehmeä/perus, kova/perus, kova/soveltava, ja pehmeä/soveltava. Jokaiselta laitokselta valittiin kolme haastateltavaa asiantuntijaa, professoria, satunnaisotannan avulla. Sen lisäksi haastateltiin valittujen laitosten johtaja. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisesti asiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Analyysissa myös vertailtiin asiantuntijoiden ja laitosten johtajien näkemyksiä sekä eri tieteenalojen haastateltavien näkemyseroja. Hyvän johtamisen elementit koottiin asiantuntijoiden näkemysten perusteella.
Asiantuntijoiden mukaan hyvä johtaminen edellyttää kollegiaalista johtamis- ja laitoskulttuuria, suojelevaa ja mahdollistavaa akateemista johtajaa sekä sujuvaa toimintamallia toimivan yliopistohallinnon tukemana. Keskusteleva johtaminen, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä yhteisöllinen laitoskulttuuri ovat tärkeitä osia johtamis- ja laitoskulttuuria. Tutkimusta ja opetusta tukevat tukipalvelut ja tietojärjestelmät, mahdollisuus vaikuttaa hallinnon toimintaan sekä rahoituksen ja muutosten hallinta liittyvät toimivaan yliopistohallintoon.
Johtopäätöksinä todettiin, että hyvä johtaminen on mahdollista saavuttaa edellä kuvatuin elementein. Se edellyttää toimivia yhteistyökäytäntöjä sekä toimijoiden vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Johtajan tulee osata roolissaan monipuolisesti ihmistenvälistä kommunikointia ja johtajan tulee olla yleisestikin työssään pätevä. Johtajan tulee olla suojelija, mahdollistaja ja muutosajuri, mutta ennen kaikkea hänen tulee tuntea yliopiston toiminta ja tutkimuksen tekeminen. Silloin johtaja voi ymmärtää myös akateemisen vapauden merkityksen asiantuntijoiden työssä, ja näin mahdollistuu akateemisen vapauden ja johtamisen yhdistäminen. Laitosjohtamisen kehittämisen näkökulmasta yliopiston johtamiskoulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota akateemisen johtamisen erityispiirteisiin ja niiden parempaan huomioimiseen laitoksen johtamisessa.
Asiasanat:Asiantuntijuus, johtaminen, akateeminen vapaus