Kuntien tilintarkastuksen hankinta
HIETAMÄKI, ELINA (2011)
2011
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-04-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21286
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21286
Tiivistelmä
Kuntien tilintarkastusjärjestelmä on uudistettu vuonna 1997. Tilintarkastusjärjestelmän uudistamisen jälkeen kuntien tilintarkastuksen on suorittanut kuntaorganisaatioon kuulumaton auktorisoitu JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusjärjestelmän uudistamisen myötä kuntien tilintarkastuksen hankintaan on tullut mukaan kilpailutus. Kunnat suorittavan tilintarkastuksen kilpailutuksen yleensä, kuten kuntalaki määrää, valtuustokauden mittaiseksi ajaksi, eli neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tutkimusajankohtaan mennessä tilintarkastajien kilpailutus oli suoritettu neljä kertaa.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin 37:n asukasluvultaan erikokoisen Suomen kunnan avulla, mikä on kuntien hankkiman tarkastuksen laajuus ja sisältö, ja onko kunnille neljän tilintarkastusostokierroksen aikana muodostunut yhtenevä käsitys tarvittavan JHTT -tilintarkastuksen määrästä. Lisäksi selvitettiin, mitkä olivat muotoutuneet kunnilla tärkeimmiksi tilintarkastajan valintakriteereiksi, sekä perehdyttiin siihen, millaiselta kuntien tilintarkastajan tuottajamarkkinat näyttävät ja esiintyykö kuntien tilintarkastuksen tuottamisesta kilpailua. Tutkimustuloksia verrattiin aina, mikäli vertailupohjaa oli olemassa, myös aiempaan tutkimukseen. Tutkimustuloksia aiempaan tutkimukseen vertaamalla pyrittiin selvittämään, mitä muutoksia tutkittavissa asioissa on tapahtunut kilpailutusmenettelyllä hankitun tilintarkastuksen vakiintuessa kuntien tilintarkastuksen hankintamenetelmänä.
Tutkimuksen perusteella kunnille ei ole muodostunut yhtenevää käsitystä tarvittavan tilintarkastuksen määrästä, vaan kuntien ostaman lakisääteisen tilintarkastuksen määrä vaihtelee paljon. Muita palveluita, joita kunnat ovat halukkaita lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi tilintarkastajilta tai tarkastusyhteisöiltä ostamaan, ovat tarkastuslautakunnan avustamistehtävät ja erityishankkeiden tarkastustehtävät. Pääasiassa näistä muista tehtävistä esitettiin optioluontoinen tarjouspyyntö, eivätkä kunnat sitoutuneet näitä palveluita välttämättä lopulta ostamaan. Kuntien tilintarkastajan valintaan eniten vaikuttava tekijä on tarkastuksen hinta. Kokemus on toiseksi tärkein kuntien tilintarkastajan valintaan vaikuttava tekijä. Kilpailu kuntien tilintarkastuksen tuottamisesta ei tutkimuskuntien saamien tarjousten määrän perusteella ole niin kovaa kuin mitä se voisi olla auktorisoitujen JHTT -tilintarkastajien määrän ja auktorisoitujen JHTT -yhteisöjen määrän perusteella. Kaikki auktorisoidut tarkastusyhteisöt eivät myöskään ole aktiivisia hankkimaan itselleen kunnallisia asiakkaita. Kuntiin valittujen tarkastusyhteisöjen perusteella yksi tarkastusyhteisö näyttäisi hallitsevan kuntien tilintarkastuksen tuottajamarkkinoita ja näillä markkinoilla on vain kolme suurta ja aktiivista toimijaa.
Asiasanat:tilintarkastus, kunta, päämies-agenttimalli, kilpailutus
Tässä tutkimuksessa selvitettiin 37:n asukasluvultaan erikokoisen Suomen kunnan avulla, mikä on kuntien hankkiman tarkastuksen laajuus ja sisältö, ja onko kunnille neljän tilintarkastusostokierroksen aikana muodostunut yhtenevä käsitys tarvittavan JHTT -tilintarkastuksen määrästä. Lisäksi selvitettiin, mitkä olivat muotoutuneet kunnilla tärkeimmiksi tilintarkastajan valintakriteereiksi, sekä perehdyttiin siihen, millaiselta kuntien tilintarkastajan tuottajamarkkinat näyttävät ja esiintyykö kuntien tilintarkastuksen tuottamisesta kilpailua. Tutkimustuloksia verrattiin aina, mikäli vertailupohjaa oli olemassa, myös aiempaan tutkimukseen. Tutkimustuloksia aiempaan tutkimukseen vertaamalla pyrittiin selvittämään, mitä muutoksia tutkittavissa asioissa on tapahtunut kilpailutusmenettelyllä hankitun tilintarkastuksen vakiintuessa kuntien tilintarkastuksen hankintamenetelmänä.
Tutkimuksen perusteella kunnille ei ole muodostunut yhtenevää käsitystä tarvittavan tilintarkastuksen määrästä, vaan kuntien ostaman lakisääteisen tilintarkastuksen määrä vaihtelee paljon. Muita palveluita, joita kunnat ovat halukkaita lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi tilintarkastajilta tai tarkastusyhteisöiltä ostamaan, ovat tarkastuslautakunnan avustamistehtävät ja erityishankkeiden tarkastustehtävät. Pääasiassa näistä muista tehtävistä esitettiin optioluontoinen tarjouspyyntö, eivätkä kunnat sitoutuneet näitä palveluita välttämättä lopulta ostamaan. Kuntien tilintarkastajan valintaan eniten vaikuttava tekijä on tarkastuksen hinta. Kokemus on toiseksi tärkein kuntien tilintarkastajan valintaan vaikuttava tekijä. Kilpailu kuntien tilintarkastuksen tuottamisesta ei tutkimuskuntien saamien tarjousten määrän perusteella ole niin kovaa kuin mitä se voisi olla auktorisoitujen JHTT -tilintarkastajien määrän ja auktorisoitujen JHTT -yhteisöjen määrän perusteella. Kaikki auktorisoidut tarkastusyhteisöt eivät myöskään ole aktiivisia hankkimaan itselleen kunnallisia asiakkaita. Kuntiin valittujen tarkastusyhteisöjen perusteella yksi tarkastusyhteisö näyttäisi hallitsevan kuntien tilintarkastuksen tuottajamarkkinoita ja näillä markkinoilla on vain kolme suurta ja aktiivista toimijaa.
Asiasanat:tilintarkastus, kunta, päämies-agenttimalli, kilpailutus