Direktiivien kansallinen implementointi

Abstract

Tutkielman aiheena on direktiivien kansallinen implementointi. Tutkielmassa on tutkittu kuinka EU- direktiivit saatetaan osaksi jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä. Tutkielma on oikeusdogmaattinen. Oikeusdogmatiikka tutkielmassa tarkoittaa mitä kansallinen lainsäädäntö, unionin oikeus sekä unionin tuomioistuimen ratkaisut sanovat direktiivien kansallisesta täytäntöönpanosta sekä mitkä oikeusperiaatteet vaikuttavat täytäntöönpanoon. Tutkielmassa on myös tutkittu direktiivin täytäntöönpanon laiminlyömistä, unionin ja kansallisten tuomioistuinten asemaa ja direktiivin välitöntä vaikutusta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklan mukaan, jäsenvaltiot vastaavat direktiivien täytäntöönpanosta. Jäsenvaltiot saavat myös valita täytäntöönpanon muodot ja keinot. Jäsenvaltion harkintavaltaa voi rajoittaa yleiset oikeusperiaatteet. Jäsenvaltioiden velvollisuus saavuttaa direktiivin tavoite sekä 288 artiklan asettama velvoite toteuttaa kaikki yleis- tai erityistoimenpiteet, sitovat kaikkia jäsenvaltioiden viranomaisia, mukaan lukien kansalliset tuomioistuimet niiden toimivallan rajoissa. Komissio valvoo direktiivien täytäntöönpanoprosessia. Viime kädessä unionin tuomioistuin ratkaisee onko täytäntöönpano suoritettu oikein. Direktiivin täytäntöönpanon laiminlyönti voi aiheuttaa vahinkoa yksityiselle kansalaiselle. Tässä tilanteessa yksityisellä kansalaisella voi olla oikeus vahingonkorvaukseen. Direktiivillä voi olla välittömästi vaikuttavaa luonnetta. Välitön vaikutus edellyttää, että direktiivin täytäntöönpano on myöhästynyt, ja että jokin direktiivin artikloista on riittävän ehdoton ja täsmällinen. Direktiivien välitön vaikutus toimii vaan suhteessa valtion. Yksityiset kansalaiset eivät käyttää implementoimatonta direktiiviä toista yksityistä vastaan.