Wikipedia-artikkelien kirjoittaminen ryhmäoppimistehtävänä: Tapaustutkimus lukiolaisten informaatiolukutaidon opetuskokeilusta
LEHTIÖ, LEENI (2011)
2011
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-04-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21281
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21281
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, miten Wikipedia-artikkelien kirjoittaminen ryhmissä tapahtuu lukiokursseilla. Aineisto kerättiin keväällä 2010 Tampereen lyseon lukion maantiedon ja biologian kursseilta. Wikipedia-tehtävä oli kursseihin liittyvä kokeilu, joka kului Tampereen kaupungin opetushallituksen rahoituksella toteuttamaa Tieto haltuun -hanketta. Tutkimus liittyi pilottina Tampereen yliopiston Suomen akatemian rahoittamana tekemää Informoitu oppiminen ja sosiaalinen media koulun käytäntönä -projektia. Aineisto kerättiin oppilaiden alkukyselyllä, opettajien alku- ja loppuhaastatteluilla, oppituntien havainnoinnilla, tilannehaastatteluilla ryhmätyötunneilla sekä ryhmien loppuhaastatteluilla. Aineistot analysoitiin laadullisen tutkimuksen periaattein, aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja kvantifioinnilla.
Kurssilla oppimistehtävä rakentui viidestä vaiheesta: 1) Ennen kurssia opettaja suunnitteli tehtävän ja kokosi aihelistan oppilaille. 2) Käynnistysvaiheessa opettaja esitteli oppimistehtävän oppilaille ja kirjastonhoitaja opasti Wikipedia-kirjoittamiseen. 3) Työskentelyvaiheessa oppilaat hakivat aineistoja ja kirjoittivat artikkelit pääosin luokkatunneilla. Oppilaat työskentelivät itsenäisesti ja opettaja ohjasi lähinnä keskustellen ja kannustaen. 4) Oppilaat veivät opettajan tarkastamat valmiit artikkelit Wikipediaan. 5) Päätösvaiheessa opettaja arvioi oppilaiden työt. Toisella kurssilla artikkelit kuuluivat koealueeseen ja toisella kurssilla järjestettiin seminaari.
Oppilaat käyttivät eniten internetlähteitä. Oppilaat arvioivat lähteitä yleensä sisällön ja tekijäyhteisön mukaan. Oppilaat suosivat suomenkielisiä lähteitä. He arvostivat tietoa, josta löytyi vertailuaineistoa myös muilta sivustoilta. Oppilaat käyttivät erityisesti julkishallinnon ja - yhteisöjen sivustoja; tieteellisiä artikkeleita ei lähdeluettelossa esiintynyt juuri lainkaan. Suoraa kopiointia ei oppilaiden artikkeleissa esiintynyt kovinkaan paljon; tyypillisempää oli lähteiden tekstin muokkaaminen ja käyttö lause kerrallaan.. Lähdemerkinnöissä oppilailla oli paljon puutteita. Yhdessä tekemisessä oli työskentelyn eri vaiheissa suurta vaihtelua. Lähes kaikki ryhmät suunnittelivat artikkeliaan yhdessä. Ryhmät toteuttivat tiedonhaun ja muistiinpanojen kirjaamisen kuitenkin lähes aina erillään. Kirjoittaminen tehtiin yleensä suunnitelmallisesti erillään ja lopullinen työ koottiin palasista.
Oppilaiden oppimiskokemukset jakaantuivat Wikipedian, oman aiheen ja tiedonhallintataitojen oppimiseen. He kokivat tehtävän motivoivana, kun työ ei tullut vain opettajan nähtäväksi. Toisaalta työn julkisuus tuotti oppilaille paineita suoriutumisestaan. Tämän takia he kiinnittivät huomiota lähdemerkintöihin ja kielen sujuvuuteen. Eräät oppilaat kokivat, että työskentely vei liikaa aikaa ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiselta.
Wikipedian hyödyntämisessä on nähtävissä useita etuja. Se motivoi oppilaita huolellisuuteen niin kirjoittamisessa kuin lähteiden hyödyntämisessä. Jotta oppiminen kumuloituisi, tulisi vastaavia tehtäviä tehdä useilla kursseilla painottaen eri informaatiolukutaidon osa-alueita. Koska tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset olivat laajoja, olisi jatkossa hyvä tutkia tarkemmin yksittäisten tutkimuskysymysten teemoja.
Asiasanat:informaatiolukutaito, tiedonhankinta, oppiminen, lukio, Wikipedia, ryhmätyöskentely
Kurssilla oppimistehtävä rakentui viidestä vaiheesta: 1) Ennen kurssia opettaja suunnitteli tehtävän ja kokosi aihelistan oppilaille. 2) Käynnistysvaiheessa opettaja esitteli oppimistehtävän oppilaille ja kirjastonhoitaja opasti Wikipedia-kirjoittamiseen. 3) Työskentelyvaiheessa oppilaat hakivat aineistoja ja kirjoittivat artikkelit pääosin luokkatunneilla. Oppilaat työskentelivät itsenäisesti ja opettaja ohjasi lähinnä keskustellen ja kannustaen. 4) Oppilaat veivät opettajan tarkastamat valmiit artikkelit Wikipediaan. 5) Päätösvaiheessa opettaja arvioi oppilaiden työt. Toisella kurssilla artikkelit kuuluivat koealueeseen ja toisella kurssilla järjestettiin seminaari.
Oppilaat käyttivät eniten internetlähteitä. Oppilaat arvioivat lähteitä yleensä sisällön ja tekijäyhteisön mukaan. Oppilaat suosivat suomenkielisiä lähteitä. He arvostivat tietoa, josta löytyi vertailuaineistoa myös muilta sivustoilta. Oppilaat käyttivät erityisesti julkishallinnon ja - yhteisöjen sivustoja; tieteellisiä artikkeleita ei lähdeluettelossa esiintynyt juuri lainkaan. Suoraa kopiointia ei oppilaiden artikkeleissa esiintynyt kovinkaan paljon; tyypillisempää oli lähteiden tekstin muokkaaminen ja käyttö lause kerrallaan.. Lähdemerkinnöissä oppilailla oli paljon puutteita. Yhdessä tekemisessä oli työskentelyn eri vaiheissa suurta vaihtelua. Lähes kaikki ryhmät suunnittelivat artikkeliaan yhdessä. Ryhmät toteuttivat tiedonhaun ja muistiinpanojen kirjaamisen kuitenkin lähes aina erillään. Kirjoittaminen tehtiin yleensä suunnitelmallisesti erillään ja lopullinen työ koottiin palasista.
Oppilaiden oppimiskokemukset jakaantuivat Wikipedian, oman aiheen ja tiedonhallintataitojen oppimiseen. He kokivat tehtävän motivoivana, kun työ ei tullut vain opettajan nähtäväksi. Toisaalta työn julkisuus tuotti oppilaille paineita suoriutumisestaan. Tämän takia he kiinnittivät huomiota lähdemerkintöihin ja kielen sujuvuuteen. Eräät oppilaat kokivat, että työskentely vei liikaa aikaa ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiselta.
Wikipedian hyödyntämisessä on nähtävissä useita etuja. Se motivoi oppilaita huolellisuuteen niin kirjoittamisessa kuin lähteiden hyödyntämisessä. Jotta oppiminen kumuloituisi, tulisi vastaavia tehtäviä tehdä useilla kursseilla painottaen eri informaatiolukutaidon osa-alueita. Koska tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset olivat laajoja, olisi jatkossa hyvä tutkia tarkemmin yksittäisten tutkimuskysymysten teemoja.
Asiasanat:informaatiolukutaito, tiedonhankinta, oppiminen, lukio, Wikipedia, ryhmätyöskentely