Mistä löytäisin sen tiedon
PALOMÄKI, EIJA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PALOMÄKI, EIJA
2011
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2011-04-06Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitettiin iGS - verkkotietopalvelun vastauksiin käytettyjen tiedonlähteiden määrän ja muodon muutoksia vuosina 2002 ja 2010. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää ja kartoittaa verkkotietopalvelun neuvontakäytäntöjä tarkastelemalla palvelussa annettujen vastausten tiedonlähteitä sekä tutkia tiedonlähteiden ja lähdeviitteiden tarjonnassa tapahtuneita mahdollisia muutoksia vertaamalla verkkotietopalvelun alkuvuosien ja nykytilanteen toimintaa. Tutkimuksen kohteena oli Helsingin kaupunginkirjaston iGS - verkkotietopalvelu. Tutkimuksen aineistona oli kyseisen verkkotietopalvelun julkiseen arkistoon tallennetut kysymys - vastausparit. Arkistosta oli poimittu otokset tammikuulta 2002 ja toukokuulta 2010. Tiedonlähteitä ja niiden muutosta vertailuvuosina tarkasteltiin myös kysymystyyppien kautta eli mistä vastaukset löytyvät parhaiten aihe-, fakta- tai dokumenttikysymyksiin.
Tutkitun ajanjakson aikana oli iGS - verkkotietopalvelun tiedonlähteissä tapahtunut vain pieniä muutoksia. Tiedonlähteiden määrä vuosien 2002 ja 2010 kysymysten vastauksissa oli lisääntynyt keskimäärin 1,8 lähteestä 2,4 lähteeseen kysymystä kohden. Tutkimustulosten perusteella internetin erilaisten sivustojen ja maksuttomien tietokantojen käyttö iGS - verkkotietopalvelun kysymysten vastausten tiedonlähteenä on kasvanut hieman vuodesta 2002 (74 %) vuonna 2010 (78 %). Painetun aineiston osuudessa palvelun tiedonlähteenä ei ollut havaittavissa merkittävää muutosta. Henkilölähteiden, sekä asiantuntijan että vastaajan oman tietämyksen, käyttö oli vähentynyt hieman vertailuvuosien välillä. Maksullisten tietokantojen käyttö ja hyödyntäminen verkkotietopalvelussa on vähäistä.
Kysymystyypillä näyttäisi olevan lievää merkitystä tiedonlähteiden määrään ja muotoon. Molempina tutkimusvuosina kysymysten vastauksiin sopivia lähteitä oli käytetty enemmän aihekysymyksiin kuin fakta- tai dokumenttikysymyksiin. Aihekysymysten tiedonlähteiden muodossa vertailuvuosien välillä ei merkittävää muutosta ollut tapahtunut. Faktakysymysten vastausten tiedonlähteissä vertailuvuosien välillä oli havaittavissa joitakin muutoksia. Internetin sivustoihin perustuvat tiedonlähteet olivat lisääntyneet. Painettuja aineistoja oli käytetty palvelun vastausten tiedonlähteenä lähes saman verran molempina vertailuvuosina. Myös dokumenttikysymysten tiedonlähteissä oli havaittavissa lieviä muutoksia vertailuvuosien välillä. Erimuotoisten tiedonlähteiden hyödyntämisessä eri kysymystyyppien vastauksissa ei iGS - verkkotietopalvelussa ole havaittavissa merkittäviä eroja. Internetiä oli käytetty eniten aihekysymyksissä, painettua aineistoa melko tasaisesti kaikissa kysymystyypeissä, henkilölähteet korostuivat hieman fakta- ja dokumenttikysymyksissä. Tietokantojen käyttö oli vähäistä kaikissa kysymystyypeissä.
Avainsanat (YSA): kokoelmat, kysymykset, tiedonlähteet, tietopalvelu, vastaukset, verkkotietopalvelu, yleiset kirjastot
Tutkitun ajanjakson aikana oli iGS - verkkotietopalvelun tiedonlähteissä tapahtunut vain pieniä muutoksia. Tiedonlähteiden määrä vuosien 2002 ja 2010 kysymysten vastauksissa oli lisääntynyt keskimäärin 1,8 lähteestä 2,4 lähteeseen kysymystä kohden. Tutkimustulosten perusteella internetin erilaisten sivustojen ja maksuttomien tietokantojen käyttö iGS - verkkotietopalvelun kysymysten vastausten tiedonlähteenä on kasvanut hieman vuodesta 2002 (74 %) vuonna 2010 (78 %). Painetun aineiston osuudessa palvelun tiedonlähteenä ei ollut havaittavissa merkittävää muutosta. Henkilölähteiden, sekä asiantuntijan että vastaajan oman tietämyksen, käyttö oli vähentynyt hieman vertailuvuosien välillä. Maksullisten tietokantojen käyttö ja hyödyntäminen verkkotietopalvelussa on vähäistä.
Kysymystyypillä näyttäisi olevan lievää merkitystä tiedonlähteiden määrään ja muotoon. Molempina tutkimusvuosina kysymysten vastauksiin sopivia lähteitä oli käytetty enemmän aihekysymyksiin kuin fakta- tai dokumenttikysymyksiin. Aihekysymysten tiedonlähteiden muodossa vertailuvuosien välillä ei merkittävää muutosta ollut tapahtunut. Faktakysymysten vastausten tiedonlähteissä vertailuvuosien välillä oli havaittavissa joitakin muutoksia. Internetin sivustoihin perustuvat tiedonlähteet olivat lisääntyneet. Painettuja aineistoja oli käytetty palvelun vastausten tiedonlähteenä lähes saman verran molempina vertailuvuosina. Myös dokumenttikysymysten tiedonlähteissä oli havaittavissa lieviä muutoksia vertailuvuosien välillä. Erimuotoisten tiedonlähteiden hyödyntämisessä eri kysymystyyppien vastauksissa ei iGS - verkkotietopalvelussa ole havaittavissa merkittäviä eroja. Internetiä oli käytetty eniten aihekysymyksissä, painettua aineistoa melko tasaisesti kaikissa kysymystyypeissä, henkilölähteet korostuivat hieman fakta- ja dokumenttikysymyksissä. Tietokantojen käyttö oli vähäistä kaikissa kysymystyypeissä.
Avainsanat (YSA): kokoelmat, kysymykset, tiedonlähteet, tietopalvelu, vastaukset, verkkotietopalvelu, yleiset kirjastot