TALOUDEN VAI POLITIIKAN VALTA? - Retorinen analyysi talouspolitiikan diskursseista Suomen valtion hallitusohjelmissa vuosina 1999-2003
LÄHDESMÄKI, AMANDA (2011)
2011
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-04-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21270
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21270
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuosien 1999 ja 2003 hallitusohjelmien talouspolitiikka-lukuja retorisen analyysin näkökulmasta. Hallitusohjelmat ovat 1990-luvun lopulta lähtien muovaantuneet seikkaperäisestä ohjaussalkusta kohti visionomaista, pitkän aikavälin tahdonilmausta, jossa hallituskokoonpano esittelee keskeiset vaalikauden teemat. Tästä lähtökohdasta käsin tutkimuksessa kysytäänkin, mitkä ovat ne keskeiset teemat, joita talouspolitiikka-luvut välittävät yleisölle vuosien 1999 ja 2003 ohjelmissa.
Diskurssien esiin nostamisen lisäksi tutkimuksessa analysoidaan näiden teemojen rakentumista. Rakennetta tarkastellaan retoriikan teoriatradition viitekehyksessä. Metodina hyödynnetään retorista argumenttianalyysia. Tulkinnan mahdollistamiseksi aineistoon suhtaudutaan myös sisällönanalyyttisesti ja pyritään tarkastelemaan aineistoa aikansa kontekstissa.
Tutkimuksessa havaitaan sekä vakuuttamisen rakenteessa että sisällön painotuksissa eroja vuosien 1999 ja 2003 ohjelmien välillä. Vuoden 1999 ohjelman vakuuttaminen ilmenee kerroksittain rakentuvalla ja muutamia keskeisiä teemoja painottavalla argumentoinnilla. Vuoden 2003 ohjelmat taas hyödyntävät vakuuttavuuden luonnissa monipuolisempia keinoja: hämärrytettyjä kausaalisuhteita ja näennäiskonkreettisia, operatiivisia, esityslistoja.
Analyysin pohjalta huomataan myös, että talouspolitiikan keskeiset diskurssit sisältävät makroekonomista mallintamista ja tilinpidollista kieltä. Talouskasvu ilmenee korkeimpana auktoriteettina talouspolitiikan tematiikassa. Työllisyys on määrällisesti teksteissä usein esillä, mutta tavoitteen tärkeys ei saa yhtä monipuolista ja vaikuttavaa argumentointia taakseen kuin talouskasvu ja kilpailukyky.
Kielellisen analyysin perusteella todetaan taloustieteellisen termistön hallitsevuus. Tutkimus kuitenkaan ei tyydy tähän lopputulemaan, vaan johtopäätelmissä kysytään, voiko talouden terminologian dominointi diskursseissa ollakin merkki vahvasta politikoinnista. Tällä kysymyksellä talouden ja politiikan valtasuhteesta luodaan retoriikan traditioon perustavasti kontribuutio, joka tuo osansa sekä yhteiskuntatieteelliseen että taloustieteelliseen keskusteluun.
Asiasanat:Talouspolitiikka, hallitusohjelma, retoriikka, diskurssi
Diskurssien esiin nostamisen lisäksi tutkimuksessa analysoidaan näiden teemojen rakentumista. Rakennetta tarkastellaan retoriikan teoriatradition viitekehyksessä. Metodina hyödynnetään retorista argumenttianalyysia. Tulkinnan mahdollistamiseksi aineistoon suhtaudutaan myös sisällönanalyyttisesti ja pyritään tarkastelemaan aineistoa aikansa kontekstissa.
Tutkimuksessa havaitaan sekä vakuuttamisen rakenteessa että sisällön painotuksissa eroja vuosien 1999 ja 2003 ohjelmien välillä. Vuoden 1999 ohjelman vakuuttaminen ilmenee kerroksittain rakentuvalla ja muutamia keskeisiä teemoja painottavalla argumentoinnilla. Vuoden 2003 ohjelmat taas hyödyntävät vakuuttavuuden luonnissa monipuolisempia keinoja: hämärrytettyjä kausaalisuhteita ja näennäiskonkreettisia, operatiivisia, esityslistoja.
Analyysin pohjalta huomataan myös, että talouspolitiikan keskeiset diskurssit sisältävät makroekonomista mallintamista ja tilinpidollista kieltä. Talouskasvu ilmenee korkeimpana auktoriteettina talouspolitiikan tematiikassa. Työllisyys on määrällisesti teksteissä usein esillä, mutta tavoitteen tärkeys ei saa yhtä monipuolista ja vaikuttavaa argumentointia taakseen kuin talouskasvu ja kilpailukyky.
Kielellisen analyysin perusteella todetaan taloustieteellisen termistön hallitsevuus. Tutkimus kuitenkaan ei tyydy tähän lopputulemaan, vaan johtopäätelmissä kysytään, voiko talouden terminologian dominointi diskursseissa ollakin merkki vahvasta politikoinnista. Tällä kysymyksellä talouden ja politiikan valtasuhteesta luodaan retoriikan traditioon perustavasti kontribuutio, joka tuo osansa sekä yhteiskuntatieteelliseen että taloustieteelliseen keskusteluun.
Asiasanat:Talouspolitiikka, hallitusohjelma, retoriikka, diskurssi