Hyväntekeväisyyttä vai strategista kumppanuutta? Suomalaisten suuryritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyösuhteet
VIRTANEN, ANNA-LEENA (2011)
2011
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-04-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21263
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21263
Tiivistelmä
Tämän pro gradu-tutkielman kohdeilmiönä ovat yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyösuhteet. Kun keskustelu yritysten liiketoiminnan vastuullisuusnäkökulmista on lisääntynyt, on kansalaisjärjestöistä tullut yhä tärkeämpi osa yritysten yhteiskuntasuhteiden verkostoa. Erilaiset yhteistyömuodot ovat osittain korvanneet perinteisiä, ristiriitaisia suhteita yritysten ja järjestöjen välillä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata yritysten ja järjestöjen yhteistyösuhteita sekä selvittää, millaisia suhteita suomalaisilla suuryrityksillä on kansalaisjärjestökenttään. Tutkielmassa kansalaisjärjestösuhteet nähdään osana vastuullista liiketoimintaa ja sen viestimistä sidosryhmille.
Teoreettisesti tutkielma nojautuu sidosryhmä- ja vastuullisen liiketoiminnan kirjallisuuteen. Yhteistyösuhteiden voidaan katsoa jakautuvan kolmeen tasoon: sponsorointiin, vuoropuheluun sekä kumppanuuteen. Tutkimuksessa on teoriakirjallisuuden pohjalta tunnistettu neljä suhteen ulottuvuutta, jotka ovat yhteistyölle omistetut panokset, osapuolten motiivit ja tavoitteet, yhteistyön saavutukset sekä suhteen ongelmat ja haasteet. Tutkielmassa yhteistyösuhteita lähestytään edellä mainittujen suhteen ulottuvuuksien kautta.
Tutkielman empiirisen osan muodostavat kymmenen suurimman[1] suomalaisen yrityksen Internet-sivuillaan julkaisemat dokumentit. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Dokumentteja on analysoitu teoriaohjaavasti suhteen ulottuvuuksia tarkastellen. Tutkielman analyysin pohjalta johtopäätöksinä esitetään kolme propositiota: (1) Yritykset kuvaavat julkisissa dokumenteissaan eniten pinnallisia kansalaisjärjestösuhteitaan. (2) Yritykset tunnustavat kansalaisjärjestöjen potentiaalin yhteistyökumppaneina, mutteivät hyödynnä järjestöjen osaamista syvempiä yhteistyömuotoja kehittämällä. (3) Eri toimialoilla toimivat yritykset kuvaavat eri tavalla kansalaisjärjestösuhteitaan. Tutkielman keskeinen kontribuutio rakentuu yrityksen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyösuhteen teoreettiseen kuvaukseen sekä suomalaisten suuyritysten järjestösuhteiden empiiriseen kuvaukseen ja analyysiin.
[1] Listaus liikevaihdolla mitattuna suurimmista suomalaisista yrityksistä on Kauppalehden tuottama ja löydettävissä osoitteesta http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/suurimmat/.
Asiasanat:vastuullinen liiketoiminta, sidosryhmäajattelu, kansalaisjärjestöt, yhteistyöstrategiat, sisällönanalyysi
Teoreettisesti tutkielma nojautuu sidosryhmä- ja vastuullisen liiketoiminnan kirjallisuuteen. Yhteistyösuhteiden voidaan katsoa jakautuvan kolmeen tasoon: sponsorointiin, vuoropuheluun sekä kumppanuuteen. Tutkimuksessa on teoriakirjallisuuden pohjalta tunnistettu neljä suhteen ulottuvuutta, jotka ovat yhteistyölle omistetut panokset, osapuolten motiivit ja tavoitteet, yhteistyön saavutukset sekä suhteen ongelmat ja haasteet. Tutkielmassa yhteistyösuhteita lähestytään edellä mainittujen suhteen ulottuvuuksien kautta.
Tutkielman empiirisen osan muodostavat kymmenen suurimman[1] suomalaisen yrityksen Internet-sivuillaan julkaisemat dokumentit. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Dokumentteja on analysoitu teoriaohjaavasti suhteen ulottuvuuksia tarkastellen. Tutkielman analyysin pohjalta johtopäätöksinä esitetään kolme propositiota: (1) Yritykset kuvaavat julkisissa dokumenteissaan eniten pinnallisia kansalaisjärjestösuhteitaan. (2) Yritykset tunnustavat kansalaisjärjestöjen potentiaalin yhteistyökumppaneina, mutteivät hyödynnä järjestöjen osaamista syvempiä yhteistyömuotoja kehittämällä. (3) Eri toimialoilla toimivat yritykset kuvaavat eri tavalla kansalaisjärjestösuhteitaan. Tutkielman keskeinen kontribuutio rakentuu yrityksen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyösuhteen teoreettiseen kuvaukseen sekä suomalaisten suuyritysten järjestösuhteiden empiiriseen kuvaukseen ja analyysiin.
[1] Listaus liikevaihdolla mitattuna suurimmista suomalaisista yrityksistä on Kauppalehden tuottama ja löydettävissä osoitteesta http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/suurimmat/.
Asiasanat:vastuullinen liiketoiminta, sidosryhmäajattelu, kansalaisjärjestöt, yhteistyöstrategiat, sisällönanalyysi