Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen muutosprosessi. Yhteistoiminta-alueen muutosprosessin onnistuminen, alueelliset vaikutukset sekä ilmaantuneet kehittämis- ja koulutustarpeet kuntien johtavien viranhaltijoiden ja esimiesten näkökulmasta.

Abstract

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu sitä, miten Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen muutosprosessi onnistui muutosta toteuttamassa olleiden johtavien viranhaltijoiden ja esimiesten näkökulmasta. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös sitä, millaisia alueellisia vaikutuksia ja yhteis-toiminta-alueen kehitykselle oleellisia kehittämis- ja koulutustarpeita muutoksen yhteydessä ilmeni johtavien viranhaltijoiden ja esimiesten mielestä. Näiden kysymysten pohjalta on luotu yhtenäiskuva Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen muutosprosessista.

Tutkimus on lähtökohtaisesti tapaustutkimus, joten varsinaisia yleistyksiä ei sen pohjalta voi tehdä, mutta tutkimuksen tulososiossa on kuitenkin luotettavuuden ja hyödyllisyyden lisäämiseksi koetettu hakea vertauskohtia vastaavantyylisistä kuntien muutosprosesseista. Omassa kontekstissaan tutkimus on tiettävästi ensimmäinen laatuaan, sillä Järvi-Pohjanmaan kaltaista, niin laajaa ja kokonaisvaltaista yhteistoiminta-aluetta ei ole vielä ennen kokeiltu Suomessa.

Tutkimuksen metodina on induktiivis-deduktiivinen ankkuroituun teoriaan perustuva tutkimusote. Tutkimus on siis aineistolähtöinen, mutta sillä on myös teoreettinen viitekehys, joka toimii ikään kuin johdantona aineiston maailmaan ja antaa samalla kuvan siitä suuremmasta kontekstista, jossa tutkimus elää. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu hallinto-, kunnallis- ja aluetieteellisistä lähtökohdista. Viitekehyksen tavoitteena on luoda käsitys organisaatio-ajattelusta, vallitsevista hallintoparadigmoista, muutosprosessiin vaikuttaneista ulkoisista vaikuttimista, kuten Paras-hankkeesta, ja kunta- ja seutuyhteistyöstä.

Tutkimuksen aineisto on teemahaastattelun avulla kerätty, ja koostuu sekä henkilökohtaisesti haastatelluista että sähköpostitse haastatelluista johtavista viranhaltijoista ja esimiehistä. Yhteensä haastateltuja oli 40, joista 27 oli henkilökohtaisesti haastateltuja ja 13 sähköpostitse haastateltuja. Sähköpostitse vastanneiden suhteellinen osuus oli 19 %.

Tutkimuksen tuloksissa on päädytty siihen, että organisaatiomuutoksena Järvi-Pohjanmaan muutosprosessi onnistui melko hyvin, mutta sekä ulkoisista että sisäisistä syistä johtuen muutosprosessissa ilmeni puutteita, jotka olisivat olleet vältettävissä. Yhteistoiminnalle asetettujen tavoitteiden valossa muutosprosessin onnistuminen ei sen sijaan näyttänyt varmalta ja skeptisyyttä oli havaittavissa varsinkin taloudellisuuden suhteen. Yhteistoiminta-alueen henkilöstön suhteen muutosprosessi onnistui pääpiirteittäin, sillä lähtökohtaisesti henkilöstö onnistuttiin sitouttamaan muutokseen, mutta varsinkin tiedottamisessa, huomioimisessa ja tarjotuissa koulutuksissa olisi ollut parantamisen varaa. Organisaatiokehityksen kannalta katsottuna muutosprosessissa onnistuttiin huomioimaan organisaatiokehittäminen monelta osin, mutta varsinkin kehittämistoimien valmistelussa, kohdistuksissa ja suhteuttamisessa sekä henkilöstöresurssien huomioimisessa jäi parannettavaa. Alueellisesti katsottuna muutosprosessi onnistui täyttämään sille asetetut sisäiset ja ulkoiset vaatimukset ja vei seutua Paras-hankkeen ja seutuajattelun haluamaan suuntaan, eikä muutosprosessin aikana ilmennyt sellaisia yhteistyön ongelmia, jotka olisivat merkittävästi vaikeuttaneet yhteistyötä. Kaiken kaikkiaan muutosprosessi siis onnistui ja täytti sille asetetut odotukset, mutta paljon ilmeni puutteita ja ongelmia, jotka olisivat olleet vältettävissä. Silti muutoksen riittävyydestä ei ollut takeita, sillä niin Järvi-Pohjanmaan kuin koko kuntasektorin tulevaisuuden haasteet ovat suuret.

Asiasanat: Järvi-Pohjanmaa, kuntayhteistyö, organisaatiokehittäminen, organisaatiomuutos, organisaation muutosprosessi, Paras-hanke, seutuyhteistyö, yhteistoiminta-alue