Sanomalehtien verkkosivujen monet kasvot - Sisällön erittely suomalaisten sanomalehtien internetsivuista ja pohdintaa tulevaisuuden haasteista sanomalehtialalle
KARI, PETTERI (2011)
2011
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21255
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21255
Tiivistelmä
Tämä tutkimus selvittää kuinka suomalaiset sanomalehdet ovat hyödyntäneet internetin tarjoamia mahdollisuuksia vuoden 2010 keväällä. Se liittyy suoraan 2000-luvun aikana paljon keskustelua herättäneeseen median murrokseen ja siihen liittyvään konvergenssikehitykseen.
Tutkimuksen taustalla on ajatus internetistä uutena mediana. Se mahdollistaa kokonaan uudenlaisten kommunikaatiokeinojen hyödyntämisen niin yleisön kesken kuin toimittajien ja yleisön välillä. Samalla internet on suuri haaste perinteisille julkaisijoille, sillä verkkomediasta ei ole vielä saatu tuottoisaa tulonlähdettä. Tutkielma lähestyy aihetta poikkitieteellisesti, ammentaen vaikutteita viestinnän tutkimuksen lisäksi niin organisaatio-, ja innovaatiotutkimuksesta kuin taloustieteiden alalta.
Olen selvittänyt 50 eri suomalaisen sanomalehden tarjoamia elementtejä niiden internetin verkkosivuilla. Tutkielma esittelee kuinka suomalaiset sanomalehdet hyödyntävät uutisointia, tuovat esiin mielipiteitä, yhteisöllisyyttä ja interaktiivisuutta, linkitystä, multimediaa ja eri ansaintakeinoja. Tutkimus antaa hyvän kokonaiskuvan siitä, kuinka laajasti erilaiset sanomalehdet ovat panostaneet internetiin.
Tutkimuksessa on selvinnyt, että lähes jokaisella aineistoon valitulla sanomalehdellä on vähintäänkin verkkosivu internetissä. Valtakunnallisten ja maakuntalehtien sekä paikallislehtien internetsivujen välillä on selvä ero, mutta muutaman pienemmän lehden verkkosivu erottautuu monipuolisuudellaan edukseen. Tutkimuksen tärkein havainto on, että verkkoon ei ole etenkään paikallislehtien osalta panostettu kovinkaan paljon. Valtakunnalliset ja maakuntalehdet ovat kuitenkin hyödyntäneet verkon tajoamia mahdollisuuksia jo kohtalaisesti. Tilastollisesti lehden koolla on merkitystä siihen kuinka monipuolisia verkkosivut ovat.
Verkossa tarjotaan uutisia, toimittajien ja toimitusten yhteystietoja, esitetään mainoksia sekä pyydetään uutisvinkkejä. Keskustelupalstojen ja linkityksen käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Vajaa puolet lehdistä tarjoaa mahdollisuuden linkittää juttuja sosiaalisiin medioihin. Kuitenkin vain vajaalla kolmasosalla on oma sivu Facebookissa tai Twitterissä. Lehtikonsernien sisällä taas käytetään hyväksi niin linkitystä kuin myös samanlaisia desing-pohjia. Tutkimusten mukaan ei ole todennäköistä, että paperilehti kuolisi, ainakaan pian. Se vaatisi uuden tuotteen, joka olisi ylivertainen paperiin nähden (killer application). Uudet avaukset kuten mobiilit sähköiset lukulaitteet yrittävät täyttää tämän paikan, mutta niiden menestyminen ei ole varmaa. Julkaisijoille alkaa kuitenkin olla yhä tärkeämpää saada tuloja digitaalisesta sisällöstä, sillä etenkin nuoret ovat omaksuneet uuden median hyvin. On kuitenkin haastavaa löytää se viisasten kivi, joka siirtäisi lukijat ilmaisen sisällön parista maksamaan siitä jälleen.
Tutkimuksen taustalla on ajatus internetistä uutena mediana. Se mahdollistaa kokonaan uudenlaisten kommunikaatiokeinojen hyödyntämisen niin yleisön kesken kuin toimittajien ja yleisön välillä. Samalla internet on suuri haaste perinteisille julkaisijoille, sillä verkkomediasta ei ole vielä saatu tuottoisaa tulonlähdettä. Tutkielma lähestyy aihetta poikkitieteellisesti, ammentaen vaikutteita viestinnän tutkimuksen lisäksi niin organisaatio-, ja innovaatiotutkimuksesta kuin taloustieteiden alalta.
Olen selvittänyt 50 eri suomalaisen sanomalehden tarjoamia elementtejä niiden internetin verkkosivuilla. Tutkielma esittelee kuinka suomalaiset sanomalehdet hyödyntävät uutisointia, tuovat esiin mielipiteitä, yhteisöllisyyttä ja interaktiivisuutta, linkitystä, multimediaa ja eri ansaintakeinoja. Tutkimus antaa hyvän kokonaiskuvan siitä, kuinka laajasti erilaiset sanomalehdet ovat panostaneet internetiin.
Tutkimuksessa on selvinnyt, että lähes jokaisella aineistoon valitulla sanomalehdellä on vähintäänkin verkkosivu internetissä. Valtakunnallisten ja maakuntalehtien sekä paikallislehtien internetsivujen välillä on selvä ero, mutta muutaman pienemmän lehden verkkosivu erottautuu monipuolisuudellaan edukseen. Tutkimuksen tärkein havainto on, että verkkoon ei ole etenkään paikallislehtien osalta panostettu kovinkaan paljon. Valtakunnalliset ja maakuntalehdet ovat kuitenkin hyödyntäneet verkon tajoamia mahdollisuuksia jo kohtalaisesti. Tilastollisesti lehden koolla on merkitystä siihen kuinka monipuolisia verkkosivut ovat.
Verkossa tarjotaan uutisia, toimittajien ja toimitusten yhteystietoja, esitetään mainoksia sekä pyydetään uutisvinkkejä. Keskustelupalstojen ja linkityksen käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Vajaa puolet lehdistä tarjoaa mahdollisuuden linkittää juttuja sosiaalisiin medioihin. Kuitenkin vain vajaalla kolmasosalla on oma sivu Facebookissa tai Twitterissä. Lehtikonsernien sisällä taas käytetään hyväksi niin linkitystä kuin myös samanlaisia desing-pohjia. Tutkimusten mukaan ei ole todennäköistä, että paperilehti kuolisi, ainakaan pian. Se vaatisi uuden tuotteen, joka olisi ylivertainen paperiin nähden (killer application). Uudet avaukset kuten mobiilit sähköiset lukulaitteet yrittävät täyttää tämän paikan, mutta niiden menestyminen ei ole varmaa. Julkaisijoille alkaa kuitenkin olla yhä tärkeämpää saada tuloja digitaalisesta sisällöstä, sillä etenkin nuoret ovat omaksuneet uuden median hyvin. On kuitenkin haastavaa löytää se viisasten kivi, joka siirtäisi lukijat ilmaisen sisällön parista maksamaan siitä jälleen.