"Girl, I got my mind. And what goes on in it. Which is to say, I got me." Naisena ja miehenä olemisen esitystapoja mielen ja kielen tasolla Toni Morrisonin romaaneissa Sula ja Song of Solomon.
JUUPALUOMA, REETA (2011)
2011
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21252
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21252
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan sukupuolitetun olemisen esitystapoja kerronnan ja dialogin tasoilla kerronnallisessa fiktiossa. Kohdeteksteinä ovat yhdysvaltalaisen Toni Morrisonin romaanit Sula (1973) ja Song of Solomon (1977). Tutkimuksella on useita teoreettisia lähtökohtia, joiden on tarkoitus nivoutua mahdollisimman tiiviisti yhteen. Metodissa painottuvat kaksi ulottuvuutta, kertomusteoreettinen ja sukupuolitemaattinen, joita molempia yhdessä soveltamalla pyritään selvittämään, miten Morrisonin teoksista välitetään lukijalle mies- ja naishahmojen olemista. Olemisella tarkoitetaan henkilöiden mieltä, kieltä, ajatuksia, subjektiviteettia ja suhdetta muihin tarinamaailman henkilöihin.
Kysymystä sukupuolitetun olemisen esittämisestä lähestytään teoreettisesti useaa eri kertomusteorian suuntausta hyödyntämällä: tutkimuksen työkalut ovat peräisin niin klassisesta, jälkiklassisesta, kognitiivisesta kuin feministisestä narratologiasta. Työssä käytettäviin narratologisiin työkaluihin kuuluvat muun muassa äänen, dialogisuuden ja polyfonian käsitteet kerronnallisessa diskurssissa, kertojan ja henkilöhahmon välinen suhde, fokalisaatio sekä kysymys kertojan tai kokevan henkilöhahmon luotettavuudesta. Tutkielman aiheen ytimeen sijoittuu myös kysymys fiktiivisen mielen rakentumisesta ja esittämisestä, eritoten siitä, kuinka yksittäisen henkilön mieli erottuu muista henkilöistä tai kertojasta.
Narratologista tarkastelua tasapainottaa teosten analysoiminen sukupuolitematiikan lävitse. Tarkoituksena on valaista kohdetekstien esittämien maailmojen ideologista kokonaisuutta kertomusteoreettisen käsitteistön kautta. Sukupuolen osalta olennaista tutkielmassa on keskittyminen mies- ja naishahmojen sekä yksilön ja yhteisön välisiin suhteisiin. Myös sukupuolten homososiaaliset suhteet ovat merkittävä temaattinen ulottuvuus Morrisonin romaaneissa. Tutkielman kohdetekstit kiinnittyvät toisiinsa osittain samankaltaisten kerronnallisten ratkaisujen osalta, mutta sitäkin huomattavampaa on teosten viittaavuus toisiinsa sukupuoli-ideologisissa asioissa. Tässä on syy siihen, miksi juuri Sula ja Song of Solomon on valittu Morrisonin paljon luetuista ja tutkituista teoksista tutkimuksen kohteiksi.
Tutkielmassa tehtävä analyysi ottaa huomioon myös Morrisonin tekijyyden ja kohdetekstien aseman afroamerikkalaisessa ja länsimaisessa postmodernissa kirjallisuustraditiossa. Sukupuolten esittämiseen liittyen kohdeteksteistä otetaan esille viittauksia, yhtäläisyyksiä ja eroja Morrisonia edeltäneeseen ja hänen aikalaiseensa kirjallisuuteen. Morrisonin teosten postmoderni konteksti näyttäytyy siinä, miten henkilöhahmojen subjektiviteetti ja sukupuoli-identiteetti esitetään ongelmallisina.
Avainsanoja: Toni Morrison, Sula, Song of Solomon, tekijällinen ääni, kaikkitietävä kertoja, kerronnan epäluotettavuus, mielenesitys, (kaksois)upotettu kuvaus, sukupuolten välinen jännite, sukupuolitettu dialogisuus, polyfonia, fokalisaatio, ongelmallinen subjektiviteetti, kollektiivinen kerronta, homososiaalisuus
Kysymystä sukupuolitetun olemisen esittämisestä lähestytään teoreettisesti useaa eri kertomusteorian suuntausta hyödyntämällä: tutkimuksen työkalut ovat peräisin niin klassisesta, jälkiklassisesta, kognitiivisesta kuin feministisestä narratologiasta. Työssä käytettäviin narratologisiin työkaluihin kuuluvat muun muassa äänen, dialogisuuden ja polyfonian käsitteet kerronnallisessa diskurssissa, kertojan ja henkilöhahmon välinen suhde, fokalisaatio sekä kysymys kertojan tai kokevan henkilöhahmon luotettavuudesta. Tutkielman aiheen ytimeen sijoittuu myös kysymys fiktiivisen mielen rakentumisesta ja esittämisestä, eritoten siitä, kuinka yksittäisen henkilön mieli erottuu muista henkilöistä tai kertojasta.
Narratologista tarkastelua tasapainottaa teosten analysoiminen sukupuolitematiikan lävitse. Tarkoituksena on valaista kohdetekstien esittämien maailmojen ideologista kokonaisuutta kertomusteoreettisen käsitteistön kautta. Sukupuolen osalta olennaista tutkielmassa on keskittyminen mies- ja naishahmojen sekä yksilön ja yhteisön välisiin suhteisiin. Myös sukupuolten homososiaaliset suhteet ovat merkittävä temaattinen ulottuvuus Morrisonin romaaneissa. Tutkielman kohdetekstit kiinnittyvät toisiinsa osittain samankaltaisten kerronnallisten ratkaisujen osalta, mutta sitäkin huomattavampaa on teosten viittaavuus toisiinsa sukupuoli-ideologisissa asioissa. Tässä on syy siihen, miksi juuri Sula ja Song of Solomon on valittu Morrisonin paljon luetuista ja tutkituista teoksista tutkimuksen kohteiksi.
Tutkielmassa tehtävä analyysi ottaa huomioon myös Morrisonin tekijyyden ja kohdetekstien aseman afroamerikkalaisessa ja länsimaisessa postmodernissa kirjallisuustraditiossa. Sukupuolten esittämiseen liittyen kohdeteksteistä otetaan esille viittauksia, yhtäläisyyksiä ja eroja Morrisonia edeltäneeseen ja hänen aikalaiseensa kirjallisuuteen. Morrisonin teosten postmoderni konteksti näyttäytyy siinä, miten henkilöhahmojen subjektiviteetti ja sukupuoli-identiteetti esitetään ongelmallisina.
Avainsanoja: Toni Morrison, Sula, Song of Solomon, tekijällinen ääni, kaikkitietävä kertoja, kerronnan epäluotettavuus, mielenesitys, (kaksois)upotettu kuvaus, sukupuolten välinen jännite, sukupuolitettu dialogisuus, polyfonia, fokalisaatio, ongelmallinen subjektiviteetti, kollektiivinen kerronta, homososiaalisuus