Voennye namerenija voennym putjom. Analiz retši rossijskih politikov vo vremja protivostojanija meždu Gruziej i Rossijej v avguste 2008 goda / Rauhanomaiset tarkoitukset sotilaallisilla keinoilla. Analyysi venäläisten poliitikkojen puheesta Georgian ja Venäjän sodan aikana elokuussa 2008
GAGUA, ALEKSANDR (2011)
2011
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21250
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21250
Tiivistelmä
Tutkimuksessa analysoidaan venäläisten politiikkojen puheita Georgian ja Venäjän sodan aikana. Diskurssianalyysin ja uuden retoriikan teorian avulla tarkastellaan, miten kielellä rakennetaan todellisuutta yleisölle ja miten selitetään ja oikeutetaan sotatoimia vierasta valtiota vastaan. Kieli on olennainen osa politiikkaa, ja sopiva sotaretoriikka tekee mahdolliseksi muuttaa maantieteellisiä rajoja.
Työn teoriapohjan muodostavat Chaïm Perelmanin ja Aleksandr Ivinin uusi retoriikka, Riikka Kuusiston ja Vilho Harlen viholliskuvateoria sekä van Dijkin ja Schiffrinin diskurssianalyysi. Retoriikan avulla tarkastellaan, miten venäläiset poliitikot selittävät yleisölle sodan motiiveja. Tutkielmassa analysoidaan erilaisia argumentaatiomenetelmiä ja suostuttelemisen keinoja. Poliitikkojen puheista on poimittu ne kohdat, joissa Georgia kuvataan vihollisena, ja tarkastellaan viholliskuvan rakentumista. Lopuksi perehdytään kielen sosiaaliseen perustaan. Van Dijkin makrostruktuuriteorian pohjalta analysoidaan, miten poliitikkojen diskurssi rakentuu ja minkälainen konteksti liittyy eri tilanteisiin. Esimerkiksi, mitä venäläisessä retoriikassa todellisuudessa tarkoitetaan rauhan palauttamisella ja minkälaiset poliittiset ratkaisut siihen liittyvät.
Tutkimus osoittaa, miten eri argumentaation keinoja on käytetty hyväksi yleisön suostuttelemiseksi sekä sotatoimien oikeuttamiseksi. Venäläisessä retoriikassa käytettiin erilaisia kielellisiä keinoja, joiden avulla oli mahdollista saada sotatoimet (sekä kaikki sotaan liittyvä) näyttämään rauhan toimilta, ja näin oikeuttaa toimet yleisölle. Sotaa on perusteltu venäläisestä näkökulmasta muun muassa siten, että on puhuttu Georgian ”hyökkäyksestä” ja ”sotarikoksista” Venäjän kansalaisia (sekä rauhanturvaajia että ossetialaisia siviilejä) vastaan. Georgia oli Venäjälle maa, joka palveli Yhdysvaltoja ja sen intressejä. Muun muassa Vladimir Putinin mielestä Georgian sotatoimet eivät olleet Georgian kansan valinta, vaan georgialaiset joutuivat painostuksen kohteiksi oman hallituksensa ratkaisujen takia. Yleisön edessä Venäjä korosti omia rauhallisia aikomuksiaan sekä rauhan palauttamista alueelle.
Asiasanat:Georgia, Etelä-Ossetia, Venäjä, retoriikka, viholliskuva, diskurssianalyysi
Työn teoriapohjan muodostavat Chaïm Perelmanin ja Aleksandr Ivinin uusi retoriikka, Riikka Kuusiston ja Vilho Harlen viholliskuvateoria sekä van Dijkin ja Schiffrinin diskurssianalyysi. Retoriikan avulla tarkastellaan, miten venäläiset poliitikot selittävät yleisölle sodan motiiveja. Tutkielmassa analysoidaan erilaisia argumentaatiomenetelmiä ja suostuttelemisen keinoja. Poliitikkojen puheista on poimittu ne kohdat, joissa Georgia kuvataan vihollisena, ja tarkastellaan viholliskuvan rakentumista. Lopuksi perehdytään kielen sosiaaliseen perustaan. Van Dijkin makrostruktuuriteorian pohjalta analysoidaan, miten poliitikkojen diskurssi rakentuu ja minkälainen konteksti liittyy eri tilanteisiin. Esimerkiksi, mitä venäläisessä retoriikassa todellisuudessa tarkoitetaan rauhan palauttamisella ja minkälaiset poliittiset ratkaisut siihen liittyvät.
Tutkimus osoittaa, miten eri argumentaation keinoja on käytetty hyväksi yleisön suostuttelemiseksi sekä sotatoimien oikeuttamiseksi. Venäläisessä retoriikassa käytettiin erilaisia kielellisiä keinoja, joiden avulla oli mahdollista saada sotatoimet (sekä kaikki sotaan liittyvä) näyttämään rauhan toimilta, ja näin oikeuttaa toimet yleisölle. Sotaa on perusteltu venäläisestä näkökulmasta muun muassa siten, että on puhuttu Georgian ”hyökkäyksestä” ja ”sotarikoksista” Venäjän kansalaisia (sekä rauhanturvaajia että ossetialaisia siviilejä) vastaan. Georgia oli Venäjälle maa, joka palveli Yhdysvaltoja ja sen intressejä. Muun muassa Vladimir Putinin mielestä Georgian sotatoimet eivät olleet Georgian kansan valinta, vaan georgialaiset joutuivat painostuksen kohteiksi oman hallituksensa ratkaisujen takia. Yleisön edessä Venäjä korosti omia rauhallisia aikomuksiaan sekä rauhan palauttamista alueelle.
Asiasanat:Georgia, Etelä-Ossetia, Venäjä, retoriikka, viholliskuva, diskurssianalyysi