Palkitsemisen vaikutus työntekijän työmotivaation paranemiseen - Tutkimus henkilöstön työmotivaatioon vaikuttavista tekijöistä Sastamalan perusturvakuntayhtymässä (SASPE)
PYLKKÄNEN, JENNI (2011)
2011
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21247
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21247
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää mitkä organisaatioiden palkitsemiskeinot lisäävät yksilön työmotivaatiota ja ovatko aineettomat palkitsemiskeinot aineellisia tehokkaampia työmotivaation parantamisessa. Tutkimuksen näkökulmaksi on valittu henkilöstönnäkökulma.
Tutkimuksen kohdeorganisaatioksi on valittu Sastamalan perusturvakuntayhtymä (SASPE). Saspe:n työntekijöiltä tiedusteltiin heidän suhtautumista erilisiin palkitsemiskeinoihin. Kohderyhmän suuren koon vuoksi tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Sähköinen kyselylomake lähetettiin 550 työntekijälle, joista kyselyyn vastasi 117. Kyselylomake sisälsi taustamuuttujien lisäksi seitsemän palkitsemiseen liittyvää kysymyspatteria, joihin vastaajan tuli valita valmiista vastausvaihtoehdoista omaa mielipidettään lähinnä oleva vaihtoehto.
Tutkimuksen perusteella näyttäisi, että ikä, koulutustausta ja työvuodet vaikuttavat siihen kuinka merkittävinä eri palkitsemiskeino koetaan työmotivaation kannalta. Iällä näyttäisi olevan vaikutusta siihen kuinka tärkeinä työmotivaatiota lisäävinä palkitsemistekijöinä tunnustuksen saamista, työnkuvan laajentamista, työn merkityksellisyyttä, työn ja perheen yhteensovittamista, uralla etenemistä sekä koulutusmahdollisuuksia pidetään. Koulutustaustalla näyttäisi olevan vaikutusta taas siihen kuinka motivoivina aloitepalkkiot ja mahdollisuudet osallistua oman työn arviointiin koetaan. Työntekijän työvuodet näyttäisivät vaikuttavan siihen kuinka merkittävästi mahdollisuus vaikuttaa palkitsemistapoihin, työnkuvan laajentaminen, työn merkityksellisyys sekä uralla eteneminen koetaan työmotivaatiota parantavina palkitsemiskeinoina.
Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että yksilön ikä, työvuodet ja koulutus näyttäisivät vaikuttavan siihen, mitkä asiat koetaan työmotivaatiota lisäävinä. Vertailemalla aineettomien ja aineellisten palkitsemiskeinojen vaikutuksia työmotivaatioon, voidaan havaita, että molemmat koetaan tärkeinä. Aineellisten palkkioiden merkitystä työmotivaatioon ei voida jättää huomiotta, sillä saatujen tulosten valossa aineellisten palkkioiden väheneminen alentaisi merkittävästi työntekijöiden työmotivaatiota. Kuitenkin näyttäisi, että aineettomat palkkiot ovat lisänneet työntekijöiden työmotivaatiota pitkällä aikavälillä aineellisia palkkioita enemmän. Tutkimuksen tuloksia ei voida luotettavasti yleistää koko perusjoukkoon, sillä vastausprosentti oli hyvin alhainen ja näin ollen vastauskadon aiheuttama virheriski on melko suuri.
Avainsanat: Palkitseminen, henkilöstö, motivaatio, motivaatioteoria
Tutkimuksen kohdeorganisaatioksi on valittu Sastamalan perusturvakuntayhtymä (SASPE). Saspe:n työntekijöiltä tiedusteltiin heidän suhtautumista erilisiin palkitsemiskeinoihin. Kohderyhmän suuren koon vuoksi tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Sähköinen kyselylomake lähetettiin 550 työntekijälle, joista kyselyyn vastasi 117. Kyselylomake sisälsi taustamuuttujien lisäksi seitsemän palkitsemiseen liittyvää kysymyspatteria, joihin vastaajan tuli valita valmiista vastausvaihtoehdoista omaa mielipidettään lähinnä oleva vaihtoehto.
Tutkimuksen perusteella näyttäisi, että ikä, koulutustausta ja työvuodet vaikuttavat siihen kuinka merkittävinä eri palkitsemiskeino koetaan työmotivaation kannalta. Iällä näyttäisi olevan vaikutusta siihen kuinka tärkeinä työmotivaatiota lisäävinä palkitsemistekijöinä tunnustuksen saamista, työnkuvan laajentamista, työn merkityksellisyyttä, työn ja perheen yhteensovittamista, uralla etenemistä sekä koulutusmahdollisuuksia pidetään. Koulutustaustalla näyttäisi olevan vaikutusta taas siihen kuinka motivoivina aloitepalkkiot ja mahdollisuudet osallistua oman työn arviointiin koetaan. Työntekijän työvuodet näyttäisivät vaikuttavan siihen kuinka merkittävästi mahdollisuus vaikuttaa palkitsemistapoihin, työnkuvan laajentaminen, työn merkityksellisyys sekä uralla eteneminen koetaan työmotivaatiota parantavina palkitsemiskeinoina.
Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että yksilön ikä, työvuodet ja koulutus näyttäisivät vaikuttavan siihen, mitkä asiat koetaan työmotivaatiota lisäävinä. Vertailemalla aineettomien ja aineellisten palkitsemiskeinojen vaikutuksia työmotivaatioon, voidaan havaita, että molemmat koetaan tärkeinä. Aineellisten palkkioiden merkitystä työmotivaatioon ei voida jättää huomiotta, sillä saatujen tulosten valossa aineellisten palkkioiden väheneminen alentaisi merkittävästi työntekijöiden työmotivaatiota. Kuitenkin näyttäisi, että aineettomat palkkiot ovat lisänneet työntekijöiden työmotivaatiota pitkällä aikavälillä aineellisia palkkioita enemmän. Tutkimuksen tuloksia ei voida luotettavasti yleistää koko perusjoukkoon, sillä vastausprosentti oli hyvin alhainen ja näin ollen vastauskadon aiheuttama virheriski on melko suuri.
Avainsanat: Palkitseminen, henkilöstö, motivaatio, motivaatioteoria