EU:N TOIMIELINTEN VÄLISET KONSTITUTIONAALISET SUHTEET PÄÄTÖKSENTEOSSA ERITYISESTI UNIONIN TUOMIOISTUIMEN RATKAISUJEN VALOSSA
KIVISTÖ, MARIANNE (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KIVISTÖ, MARIANNE
2011
Julkisoikeus - Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-29Tiivistelmä
Tutkielman aiheena ovat EU:n toimielinten väliset konstitutionaaliset suhteet unionin päätöksenteossa. Erilaisista päätöksentekomenettelyistä tässä tutkielmassa keskitytään lainsäädäntömenettelyihin. Näitä menettelyitä ovat tavallinen lainsäätämisjärjestys, hyväksyntämenettely ja kuulemismenettely. Näissä menettelyissä annetaan unionin johdetun oikeuden normeja.
Tutkielmassa tarkastellaan lainsäädäntömenettelyihin osallistuvien keskeisimpien toimielinten - komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti - välisiä valtasuhteita ja niiden muodostumista. Toimielinten välisten suhteiden lisäksi selvitetään kunkin toimielimen sisäistä toimintaa ja päätöksentekoa. Lisäksi selvitetään toimielinten taustalla olevia intressejä.
Tutkielman aihepiiriä lähestytään erityisesti unionin tuomioistuimen ratkaisujen näkökulmasta. Tämän vuoksi tutkielmassa selvitetään yleisemmälläkin tasolla tuomioistuimen toimintaa ja merkitystä unionin oikeusjärjestelmän kehittymiselle. Unionin toimielinten väliset kanteet ovat luonteeltaan kumoamis- ja laiminlyöntikanteita. Näitä kanteita tutkitaan sekä teoreettiselta tasolta että oikeustapausanalyysien muodossa. Niiden avulla hahmotetaan toimielinten välisten konstitutionaalisten suhteiden ilmenemistä unionin oikeuskäytännössä.
Tutkielman metodit ovat enimmäkseen oikeusdogmaattisia eli lainopillisia. Joiltain osin on käytetty oikeushistoriallista ja oikeuspoliittista tutkimusmetodia aihepiirin luonteesta johtuen. Tärkeimmät lähdeteokset ovat olleet Kari Joutsamon, Pekka Aallon, Heidi Kailan ja Antti Maunun teos "Eurooppaoikeus" sekä Paul Craigin ja Gráinne de Búrcan teos "EU Law. Text, Cases & Materials". Näiden lisäksi lähdeaineisto koostuu lukuisista oikeustieteellisistä artikkeleista ja muusta kirjallisuudesta. Myös unionin tuomioistuimen oikeustapauksia on käytetty laajasti lähdeaineistona.
Tutkimustuloksena on todettu, että EU:n toimielinten väliset konstitutionaaliset suhteet ovat olleet jatkuvassa muutoksessa unionin ja sitä edeltäneen yhteisön aikana. Suhteet ovat muuttuneet erityisesti sillä tavalla, että Euroopan parlamentti on saanut itselleen lisää valtaoikeuksia ja se on noussut neuvoston rinnalle merkittäväksi lainsäädäntövallan käyttäjäksi unionissa. Tämän kehityksen taustalla voidaan nähdä yleinen muutos unionin poliittisessa toimintaympäristössä. Tässä kehityksessä merkittävään asemaan ovat nousseet demokratiakehityksen ja konstitutionalismin vahvistuminen.
Asiasanat:EU, toimielimet, päätöksenteko, lainsäädäntömenettelyt, unionin tuomioistuin, kumoamiskanteet, konstitutionalismi
Tutkielmassa tarkastellaan lainsäädäntömenettelyihin osallistuvien keskeisimpien toimielinten - komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti - välisiä valtasuhteita ja niiden muodostumista. Toimielinten välisten suhteiden lisäksi selvitetään kunkin toimielimen sisäistä toimintaa ja päätöksentekoa. Lisäksi selvitetään toimielinten taustalla olevia intressejä.
Tutkielman aihepiiriä lähestytään erityisesti unionin tuomioistuimen ratkaisujen näkökulmasta. Tämän vuoksi tutkielmassa selvitetään yleisemmälläkin tasolla tuomioistuimen toimintaa ja merkitystä unionin oikeusjärjestelmän kehittymiselle. Unionin toimielinten väliset kanteet ovat luonteeltaan kumoamis- ja laiminlyöntikanteita. Näitä kanteita tutkitaan sekä teoreettiselta tasolta että oikeustapausanalyysien muodossa. Niiden avulla hahmotetaan toimielinten välisten konstitutionaalisten suhteiden ilmenemistä unionin oikeuskäytännössä.
Tutkielman metodit ovat enimmäkseen oikeusdogmaattisia eli lainopillisia. Joiltain osin on käytetty oikeushistoriallista ja oikeuspoliittista tutkimusmetodia aihepiirin luonteesta johtuen. Tärkeimmät lähdeteokset ovat olleet Kari Joutsamon, Pekka Aallon, Heidi Kailan ja Antti Maunun teos "Eurooppaoikeus" sekä Paul Craigin ja Gráinne de Búrcan teos "EU Law. Text, Cases & Materials". Näiden lisäksi lähdeaineisto koostuu lukuisista oikeustieteellisistä artikkeleista ja muusta kirjallisuudesta. Myös unionin tuomioistuimen oikeustapauksia on käytetty laajasti lähdeaineistona.
Tutkimustuloksena on todettu, että EU:n toimielinten väliset konstitutionaaliset suhteet ovat olleet jatkuvassa muutoksessa unionin ja sitä edeltäneen yhteisön aikana. Suhteet ovat muuttuneet erityisesti sillä tavalla, että Euroopan parlamentti on saanut itselleen lisää valtaoikeuksia ja se on noussut neuvoston rinnalle merkittäväksi lainsäädäntövallan käyttäjäksi unionissa. Tämän kehityksen taustalla voidaan nähdä yleinen muutos unionin poliittisessa toimintaympäristössä. Tässä kehityksessä merkittävään asemaan ovat nousseet demokratiakehityksen ja konstitutionalismin vahvistuminen.
Asiasanat:EU, toimielimet, päätöksenteko, lainsäädäntömenettelyt, unionin tuomioistuin, kumoamiskanteet, konstitutionalismi