Monikkolapsen koulutaival alkaa Esiopettajien näkemyksiä kaksosten kouluvalmiudesta ja luokkasijoituksesta
AIROLA, SELENA (2011)
2011
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21244
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21244
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia esiopetuksesta alkuopetukseen siirtyviä kaksosia eli monikkolapsia esiopetuksen lastentarhanopettajan näkökulmasta. Siirtymävaihetta tarkasteltiin eläytymismenetelmällä kirjoitetuista tarinoista käsin kouluvalmius- käsitteen avulla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu monikkolapsen, esiopetuksen, kouluvalmiuden sekä esiopetuksen ja vanhempien välisen yhteistyön tutkimuksen ympärille. Monikkolapsi kasvaa ja kehittyy eritasoisten ja erilaisten toimintaympäristöjen vuorovaikutuksessa. Esiopetusikäisen lapsen lähin toimintaympäristö oman kodin ohella on lapsen esiopetuksen opetusryhmä. Usein monikkolapsi jakaa tämän toimintaympäristönsä sisaruksensa kanssa. Lapsen siirtyessä alkuopetukseen kasvatusyhteistyö esiopetuksen ja lapsen vanhemman kesken on erityisen tärkeää onnistuneen koulupolun luomiseksi. Lastentarhanopettajat voivat tukea monikkolasta ja hänen vanhempiaan tässä tärkeässä lapsen siirtymässä omalla ammattitaidollaan ja näkemyksellään lapsen kouluvalmiudesta sekä mahdollisimman onnistuneesta luokkasijoitusratkaisusta.
Tutkimusaineistona käytetyt 19 eläytymismenetelmätarinaa kerättiin Lahden kaupungin päiväkodeissa esiopetuksessa työskenteleviltä lastentarhanopettajilta tammi- helmikuun 2011 aikana. Nämä kerätyt eläytymismenetelmätarinat muodostivat tutkimuksen aineiston, jota analysoitiin teemoittelun, taulukoinnin ja tyypittelyn kautta.
Monikkolapsen luokkasijoitus, kouluvalmiudet, keskinäinen suhde sekä kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa nousivat tarinoissa keskeisiksi teemoiksi. Lastentarhanopettajat luottivat omaan ammattitaitoonsa monikkolapsen kouluvalmiuden määrittämisessä sekä lasten luokkasijoituksia päätettäessä. He kokivat kasvatusyhteistyön monikkovanhempien kanssa pääsääntöisesti toimivaksi, mutta kohtasivat työssään myös haastavia vanhempia.
Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkien esiopetuksessa työskentelevien lastentarhanopettajien näkemyksiä monikkolasten kouluvalmiuden osa-alueista tai heidän kannaltaan parhaan luokkaratkaisun onnistumisesta. Tutkimus antaa kuitenkin vihjeitä niistä seikoista monikkolasten kehitykseen ja kasvatukseen liittyen, jotka lastentarhanopettajan ja monikkovanhemman olisi otettava huomioon lasten koulutaipaleen alussa.
Avainsanat: kaksoset, koulukypsyys, esiopetus, kasvatuskumppanuus, eläytymismenetelmä
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu monikkolapsen, esiopetuksen, kouluvalmiuden sekä esiopetuksen ja vanhempien välisen yhteistyön tutkimuksen ympärille. Monikkolapsi kasvaa ja kehittyy eritasoisten ja erilaisten toimintaympäristöjen vuorovaikutuksessa. Esiopetusikäisen lapsen lähin toimintaympäristö oman kodin ohella on lapsen esiopetuksen opetusryhmä. Usein monikkolapsi jakaa tämän toimintaympäristönsä sisaruksensa kanssa. Lapsen siirtyessä alkuopetukseen kasvatusyhteistyö esiopetuksen ja lapsen vanhemman kesken on erityisen tärkeää onnistuneen koulupolun luomiseksi. Lastentarhanopettajat voivat tukea monikkolasta ja hänen vanhempiaan tässä tärkeässä lapsen siirtymässä omalla ammattitaidollaan ja näkemyksellään lapsen kouluvalmiudesta sekä mahdollisimman onnistuneesta luokkasijoitusratkaisusta.
Tutkimusaineistona käytetyt 19 eläytymismenetelmätarinaa kerättiin Lahden kaupungin päiväkodeissa esiopetuksessa työskenteleviltä lastentarhanopettajilta tammi- helmikuun 2011 aikana. Nämä kerätyt eläytymismenetelmätarinat muodostivat tutkimuksen aineiston, jota analysoitiin teemoittelun, taulukoinnin ja tyypittelyn kautta.
Monikkolapsen luokkasijoitus, kouluvalmiudet, keskinäinen suhde sekä kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa nousivat tarinoissa keskeisiksi teemoiksi. Lastentarhanopettajat luottivat omaan ammattitaitoonsa monikkolapsen kouluvalmiuden määrittämisessä sekä lasten luokkasijoituksia päätettäessä. He kokivat kasvatusyhteistyön monikkovanhempien kanssa pääsääntöisesti toimivaksi, mutta kohtasivat työssään myös haastavia vanhempia.
Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkien esiopetuksessa työskentelevien lastentarhanopettajien näkemyksiä monikkolasten kouluvalmiuden osa-alueista tai heidän kannaltaan parhaan luokkaratkaisun onnistumisesta. Tutkimus antaa kuitenkin vihjeitä niistä seikoista monikkolasten kehitykseen ja kasvatukseen liittyen, jotka lastentarhanopettajan ja monikkovanhemman olisi otettava huomioon lasten koulutaipaleen alussa.
Avainsanat: kaksoset, koulukypsyys, esiopetus, kasvatuskumppanuus, eläytymismenetelmä