Complementation of the Verb Vow from the 18th Century to the Present Day
SJÖVALL, KATRI (2011)
2011
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21232
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21232
Tiivistelmä
Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan verbiä vow ja sen komplementaatiota sekä muutoksia sen komplementaatiossa. Tutkimusmateriaali on kerätty kahdesta korpustietokannasta, joista toinen, CLMETEV-korpus (The Corpus of Late Modern English Texts, Extended Version), sisältää historiallista materiaalia kolmessa osassa vuosilta 1710-1920 ja toinen, BNC-korpus (The British National Corpus), sisältää nykyenglannin materiaalia. BNC-korpuksesta kerätty materiaali edustaa tekstityyppiä Imaginative Prose, sillä se vastasi parhaiten CLMETEV-korpuksen sisältöä, joka myös keskittyy kaunokirjallisuuteen.
Teoreettisena viitepohjana käytettiin OED-sanakirjaa (The Oxford English Dictionary Online), kahta muuta englannin kielen sanakirjaa, kielioppeja ja muita tieteellisiä julkaisuja. Tutkielman teoriaosuudessa käydään läpi erilaisia komplementaatioon vaikuttavia asioita, kuten erilaiset komplementit, yleiset muutokset verbien komplementaatiossa, objektit ja transitiivisuus, kontrolli, kompleksisuustekijät sekä semanttiset tekijät (vow kommunikatiivisena verbinä). OED-sanakirjasta löytyneiden vow:n komplementtien lisäksi uusia komplementtimalleja löytyi sekä muista teoksista että korpusmateriaalista, esimerkkinä OED-sanakirjasta puuttuneet to + NP -alkuiset väitelauseet.
Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena on selvittää verbin vow komplementaatiossa tapahtuneita muutoksia sekä syitä muutosten taustalla. Tutkimuksen pääpaino on syntaktisten muutosten selvittämisessä. Vow on muodollinen ja harvinainen verbi ja jo pelkästään näillä ominaisuuksilla on vaikutuksia komplementtien valintaan, esimerkiksi that-lauseet ovat yleistyneet verbin muodollisuudesta johtuen. Yksi selvimmistä vaikuttajajista verbin vow komplementaatiossa näyttäisi olevan kompleksisuustekijöiden läsnäolo, kuten esimerkiksi insertit pääverbin ja alisteisen subjektin välissä.
Tutkimuksessa otettiin huomioon se, että verbillä vow on käytännössä kaksi etymologialtaan erilaista merkitystä. Näitä kutsutaan termeillä vow1 (”luvata/ryhtyä jhk/vannoa”) ja vow2 (”julistaa/vakuuttaa”) ja niitä myös pyritään tutkimaan erillään toisistaan. Kummassakin merkityksessään vow on harvinaistunut tasaisesti ja melko jyrkästikin. Nykypäivänä vow2:n käyttö on lähes olematonta. Nominaalilausekkeiden käyttö loppui vow2:n osalta jo vuoteen 1780 ja niiden käyttö on vähentynyt myös vow1:n kohdalla. Ainoastaan vow1 valitsee to-infiniittilauseita ja ne ovat yleistyneet selvästi nykyenglannissa loivan laskun jälkeen.
Asiasanat: vow, komplementaatio, korpuslingvistiikka
Teoreettisena viitepohjana käytettiin OED-sanakirjaa (The Oxford English Dictionary Online), kahta muuta englannin kielen sanakirjaa, kielioppeja ja muita tieteellisiä julkaisuja. Tutkielman teoriaosuudessa käydään läpi erilaisia komplementaatioon vaikuttavia asioita, kuten erilaiset komplementit, yleiset muutokset verbien komplementaatiossa, objektit ja transitiivisuus, kontrolli, kompleksisuustekijät sekä semanttiset tekijät (vow kommunikatiivisena verbinä). OED-sanakirjasta löytyneiden vow:n komplementtien lisäksi uusia komplementtimalleja löytyi sekä muista teoksista että korpusmateriaalista, esimerkkinä OED-sanakirjasta puuttuneet to + NP -alkuiset väitelauseet.
Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena on selvittää verbin vow komplementaatiossa tapahtuneita muutoksia sekä syitä muutosten taustalla. Tutkimuksen pääpaino on syntaktisten muutosten selvittämisessä. Vow on muodollinen ja harvinainen verbi ja jo pelkästään näillä ominaisuuksilla on vaikutuksia komplementtien valintaan, esimerkiksi that-lauseet ovat yleistyneet verbin muodollisuudesta johtuen. Yksi selvimmistä vaikuttajajista verbin vow komplementaatiossa näyttäisi olevan kompleksisuustekijöiden läsnäolo, kuten esimerkiksi insertit pääverbin ja alisteisen subjektin välissä.
Tutkimuksessa otettiin huomioon se, että verbillä vow on käytännössä kaksi etymologialtaan erilaista merkitystä. Näitä kutsutaan termeillä vow1 (”luvata/ryhtyä jhk/vannoa”) ja vow2 (”julistaa/vakuuttaa”) ja niitä myös pyritään tutkimaan erillään toisistaan. Kummassakin merkityksessään vow on harvinaistunut tasaisesti ja melko jyrkästikin. Nykypäivänä vow2:n käyttö on lähes olematonta. Nominaalilausekkeiden käyttö loppui vow2:n osalta jo vuoteen 1780 ja niiden käyttö on vähentynyt myös vow1:n kohdalla. Ainoastaan vow1 valitsee to-infiniittilauseita ja ne ovat yleistyneet selvästi nykyenglannissa loivan laskun jälkeen.
Asiasanat: vow, komplementaatio, korpuslingvistiikka