Yksinäisen miehen matka ei mistään ei mihinkään - Tiedostamaton Samuel Beckettin proosassa
STRENGELL, PAULA (2011)
2011
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21231
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21231
Tiivistelmä
Tutkielman aihe on tiedostamaton Samuel Beckettin englanninkielisessä proosassa. Sen esiintymismuotoja selvitetään torjunnan ja toiston avulla. Lisäksi käsitellään transferenssia keinona saada tietoa tiedostamattomasta ja mielen puolustuskeinojen vertautumista tekstin ironiaan ja huumoriin.
Työssä esitellään Beckettin teoksista tehtyä psykoanalyttista kirjallisuudentutkimusta ja laajasti koko psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen kenttää. Tiedostamaton ja torjunta ovat olleet pääasiallisia tutkimuksen kohteita. Tässä tutkielmassa pyritään löytämään tekstuaalinen lähestymistapa tiedostamattomaan Samuel Beckettin teoksissa Watt (1953), Molloy (1950) ja Mercier et Camier (1946).
Tiedostamattomasta saadaan tietoa välillisesti torjunnan ja toiston mekanismien kautta. Ne pyrkivät kätkemään alitajuista materiaalia, joka esiintyy siten muuntuneessa muodossa tekstin pintarakenteessa. Transferenssi muodostuu lukuprosessissa tekstin ja lukijan välillä luoden pohjan merkityksenannolle ja tulkinnoille. Tulkinnat ovat lukijan henkilökohtaisten alitajuisten prosessien värittämiä, eikä tekstejä voida rajoittaa yhteen kokonaistulkintaan. Tekstin tiedostamattoman löytymisessä lukijan oma alitajunta työskentelee yhdessä tekstin kanssa.
Ironiaa ja huumoria on paljon tutkittu Beckettin teoksissa. Tämän työn yhteydessä niitä verrataan mielen puolustuskeinoihin, joiden tarkoituksena on jäsentää lukiessa tai muutoin kohdattua materiaalia sellaiseen muotoon, että mieli pystyy sen käsittelemään. Tekstin tiedostamatonta muokkaavia puolustuskeinoja voidaan tarkastella yksittäisinä elementteinä tai kokonaisuuden kannalta.
Psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen teoria ei ole yhtenäinen, joten työssä sovelletaan sen eri suuntauksia etääntyen perinteisestä kätkettyjen fantasioiden etsimisestä pyrkien löytämään tiedostamatonta materiaalia tekstin eri osien välisestä vuorovaikutuksesta. Tärkeässä roolissa on se emotionaalinen vaikutus, jonka teksti herättää ja jonka välityksellä lukija pääsee kosketukseen tekstin kokemuksellisuuden kanssa. Beckettin tekstien monitulkintaisuus ja tulkintojen väistäminen tuo mukanaan lukijan kokemuksen torjutuksi tulemisesta ja sen kautta uuden merkityksen löytämisestä.
Asiasanat:psykoanalyysi, tiedostamaton, torjunta, toisto, Samuel Beckett, Watt, Molloy, Mercier et Camier, puolustusmekanismit, ironia, huumori
Työssä esitellään Beckettin teoksista tehtyä psykoanalyttista kirjallisuudentutkimusta ja laajasti koko psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen kenttää. Tiedostamaton ja torjunta ovat olleet pääasiallisia tutkimuksen kohteita. Tässä tutkielmassa pyritään löytämään tekstuaalinen lähestymistapa tiedostamattomaan Samuel Beckettin teoksissa Watt (1953), Molloy (1950) ja Mercier et Camier (1946).
Tiedostamattomasta saadaan tietoa välillisesti torjunnan ja toiston mekanismien kautta. Ne pyrkivät kätkemään alitajuista materiaalia, joka esiintyy siten muuntuneessa muodossa tekstin pintarakenteessa. Transferenssi muodostuu lukuprosessissa tekstin ja lukijan välillä luoden pohjan merkityksenannolle ja tulkinnoille. Tulkinnat ovat lukijan henkilökohtaisten alitajuisten prosessien värittämiä, eikä tekstejä voida rajoittaa yhteen kokonaistulkintaan. Tekstin tiedostamattoman löytymisessä lukijan oma alitajunta työskentelee yhdessä tekstin kanssa.
Ironiaa ja huumoria on paljon tutkittu Beckettin teoksissa. Tämän työn yhteydessä niitä verrataan mielen puolustuskeinoihin, joiden tarkoituksena on jäsentää lukiessa tai muutoin kohdattua materiaalia sellaiseen muotoon, että mieli pystyy sen käsittelemään. Tekstin tiedostamatonta muokkaavia puolustuskeinoja voidaan tarkastella yksittäisinä elementteinä tai kokonaisuuden kannalta.
Psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen teoria ei ole yhtenäinen, joten työssä sovelletaan sen eri suuntauksia etääntyen perinteisestä kätkettyjen fantasioiden etsimisestä pyrkien löytämään tiedostamatonta materiaalia tekstin eri osien välisestä vuorovaikutuksesta. Tärkeässä roolissa on se emotionaalinen vaikutus, jonka teksti herättää ja jonka välityksellä lukija pääsee kosketukseen tekstin kokemuksellisuuden kanssa. Beckettin tekstien monitulkintaisuus ja tulkintojen väistäminen tuo mukanaan lukijan kokemuksen torjutuksi tulemisesta ja sen kautta uuden merkityksen löytämisestä.
Asiasanat:psykoanalyysi, tiedostamaton, torjunta, toisto, Samuel Beckett, Watt, Molloy, Mercier et Camier, puolustusmekanismit, ironia, huumori