Tiedonkeruun menetelmät tulevaisuuden mobiilisovelluksien suunnittelun varhaisessa vaiheessa
LAGERSTAM, ELSE (2011)
LAGERSTAM, ELSE
2011
Vuorovaikutteinen teknologia - Interactive Technology
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21227
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21227
Tiivistelmä
Tutkielmassa esitellään kolme laadullista tiedonkeruumenetelmää. Niitä käytettiin saman aihepiirin, tulevaisuuden mobiilisovelluksiin liittyvien odotusten, tarpeiden ja toiveiden, tutkimiseen. Keskiössä olivat mobiilin sekoitetun todellisuuden sovelluksien mahdolliset tulevaisuuden käyttäjät ja heidän näkemyksensä. Menetelmien soveltuvuutta kyseisen aiheen tutkimiseen pohditaan eri näkökulmista. Lisäksi analysoidaan osallistujien vuorovaikutusta eri menetelmissä.
Kolme esiteltävää menetelmää ovat fokusryhmät, kontekstihaastattelut ja roolileikkisessiot. Menetelmiä käytettiin saman projektin eri vaiheissa, koska yhtäältä samaa aihetta haluttiin tutkia useilla tavoilla ja toisaalta haluttiin kokeilla toisistaan poikkeavia laadullisia menetelmiä. Jokaista menetelmää käytettiin yksittäin toisistaan erillisissä tutkimuksissa, jotka suunniteltiin ensisijaisesti projektin tarpeita silmällä pitäen.
Siinä missä fokusryhmäsessioissa osallistujat istuivat saman pöydän ympärillä, kontekstihaastatteluissa ja roolileikkisessioissa osallistujat pääsivät liikkumaan. Kontekstihaastattelusessiossa osallistujien kanssa oltiin ja kierrettiin virikkeitä täynnä olevassa kauppakeskuksessa. Roolileikkisessioissa osallistujat istuivat jonkin verran pöydän ääressä, mutta pääsivät myös muualle työskentelemään ryhmässä ja näyttelemään.
Tutkimuksesta nousee esiin muun muassa se, että edes aiheeseen liittyvän materiaalin käytöstä sessioissa ei välttämättä ole hyötyä, jos aihe on osallistujalle tuntematon. Lisäksi huomataan, että virikkeelliseen kontekstiin meneminen ohjaa keskustelun kulkua voimakkaammin kuin keskustelun aiheeseen liittyvä esimerkkimateriaali ja kohderyhmä. Esiin nousee myös se, että onnistuessaan hyvin rooliin eläytyminen auttaa eläytyjää itseään, muita osallistujia ja tutkijoita ymmärtämään paremmin tuotettuja ideoita. Huomion arvoista on sekin, että fokusryhmäsessioissa ja roolileikkisessioissa osallistujat ovat enemmän vuorovaikutuksessa toistensa kanssa kuin kontekstihaastatteluissa.
Tutkimuksen lopputuloksena kootaan menetelmien käyttöön liittyviä ohjeita.
Asiasanat:käyttäjäodotukset, sekoitettu todellisuus, laadulliset menetelmät
Kolme esiteltävää menetelmää ovat fokusryhmät, kontekstihaastattelut ja roolileikkisessiot. Menetelmiä käytettiin saman projektin eri vaiheissa, koska yhtäältä samaa aihetta haluttiin tutkia useilla tavoilla ja toisaalta haluttiin kokeilla toisistaan poikkeavia laadullisia menetelmiä. Jokaista menetelmää käytettiin yksittäin toisistaan erillisissä tutkimuksissa, jotka suunniteltiin ensisijaisesti projektin tarpeita silmällä pitäen.
Siinä missä fokusryhmäsessioissa osallistujat istuivat saman pöydän ympärillä, kontekstihaastatteluissa ja roolileikkisessioissa osallistujat pääsivät liikkumaan. Kontekstihaastattelusessiossa osallistujien kanssa oltiin ja kierrettiin virikkeitä täynnä olevassa kauppakeskuksessa. Roolileikkisessioissa osallistujat istuivat jonkin verran pöydän ääressä, mutta pääsivät myös muualle työskentelemään ryhmässä ja näyttelemään.
Tutkimuksesta nousee esiin muun muassa se, että edes aiheeseen liittyvän materiaalin käytöstä sessioissa ei välttämättä ole hyötyä, jos aihe on osallistujalle tuntematon. Lisäksi huomataan, että virikkeelliseen kontekstiin meneminen ohjaa keskustelun kulkua voimakkaammin kuin keskustelun aiheeseen liittyvä esimerkkimateriaali ja kohderyhmä. Esiin nousee myös se, että onnistuessaan hyvin rooliin eläytyminen auttaa eläytyjää itseään, muita osallistujia ja tutkijoita ymmärtämään paremmin tuotettuja ideoita. Huomion arvoista on sekin, että fokusryhmäsessioissa ja roolileikkisessioissa osallistujat ovat enemmän vuorovaikutuksessa toistensa kanssa kuin kontekstihaastatteluissa.
Tutkimuksen lopputuloksena kootaan menetelmien käyttöön liittyviä ohjeita.
Asiasanat:käyttäjäodotukset, sekoitettu todellisuus, laadulliset menetelmät