Väkivalta ilman kärsimystä - Poststrukturalistinen analyysi uusien sotien ja nykykonfliktien visualisoinnista syyskuun 2010 sanomalehtikuvissa
VAINIO, KAARINA (2011)
2011
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21225
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21225
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on nykykonfliktien ja uusien sotien visualisointi sanomalehtien uutiskuvissa. Tutkimuskohteena oli viiden, eri maanosissa ilmestyvän sanomalehden Folha de S. Paulon, The Washington Postin, Helsingin Sanomien, The Daily Nationin ja The Times of Indian konflikteja käsittelevät uutiskuvat syyskuulta 2010.
Kyseisenä ajanjaksona lehdissä julkaistiin yhteensä 284 sodan ja rauhan tilaa käsittelevää kuvaa. Tässä tutkimuksessa niistä tarkemmin analysoitiin 60 Lähi-idän, Somalian, Sudanin, Kongon, Pakistanin, Kaukasian ja Keski-Aasian konfliktikuvaa. Aineiston kuvat painottuivat Lähi-itään, Somaliaan ja Pakistaniin, koska muista konflikteista julkaistiin vain vähän kuvia.
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kuvia maailman eri konflikteista julkaistiin, millaista todellisuutta uutiskuvat rakentavat ja mitkä merkitykset hallitsevat kuvastoja. Tutkielmani läpileikkaavana ydinkysymyksenä oli konflikteihin kuuluvan väkivallan, julmuuksien ja kärsimyksen esittäminen. Kuvatutkimuksen lisäksi työssä selvitettiin myös kansainvälisten uutis- ja kuvatoimistojen roolia tiedonvälityksessä ja vaikutuksia sanomalehtien konfliktikuvastoihin.
Tutkimus sijoittuu kansainvälisen politiikan poststrukturalistiseen tutkimustraditioon, erityisesti David Campbellin ajatteluun, jonka mukaan väkivalta ja julmuudet ovat hävinneet nykyisistä sotakuvista. Tutkimusmetodina oli Ronald Barthesin semiotiikka. Tutkielmassa hyödynnettiin myös aiheeseen liittyviä mediatutkimuksia ja kuva-analyysiä tarkennettiin Helsingin Sanomien journalistien haastatteluilla.
Tulosten perusteella konflikteista rakennettiin sanomalehdissä mielenosoituksellista ja teatraalista sekä toisaalta etäistä kuvaa. Sodan uhrit ja konfliktialueilla elävät ihmiset kuvattiin anonyymeinä. Pääosissa olivat sotien ratkaisijan roolissa esitetyt miehet. Kärsimyksen ja väkivallan esittäminen oli korvattu mielenosoituksellisilla hautajaiskulkue-, protesti- ja muistotilaisuuskuvilla. Suurin osa kuvista oli uutistoimistojen välittämiä.
Johtopäätösten mukaan monimutkaisten ja transnationaalisten konfliktien sekä uusissa sodissa tyypillisen pelon ilmapiirin kuvaaminen on medialle vaikeaa. Katsoja ei tunne nykykonflikteja eikä pysty samaistumaan konfliktialueella elävien ihmisten tilanteeseen näiden jäädessä anonyymeiksi. Ihmisten kärsimyksen ja väkivallan poissulkeminen konfliktikuvastoista myötäilee siten armeijoita ja valtioiden politiikkaa. Konflikteista tulisi kuvata ihmisten kokemaa kärsimystä, pelkoa ja arkielämää, jos väkivaltaa, ruumiita ja verta ei haluta näyttää. Tällöin kuva konflikteista olisi realistisempi.
Kyseisenä ajanjaksona lehdissä julkaistiin yhteensä 284 sodan ja rauhan tilaa käsittelevää kuvaa. Tässä tutkimuksessa niistä tarkemmin analysoitiin 60 Lähi-idän, Somalian, Sudanin, Kongon, Pakistanin, Kaukasian ja Keski-Aasian konfliktikuvaa. Aineiston kuvat painottuivat Lähi-itään, Somaliaan ja Pakistaniin, koska muista konflikteista julkaistiin vain vähän kuvia.
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kuvia maailman eri konflikteista julkaistiin, millaista todellisuutta uutiskuvat rakentavat ja mitkä merkitykset hallitsevat kuvastoja. Tutkielmani läpileikkaavana ydinkysymyksenä oli konflikteihin kuuluvan väkivallan, julmuuksien ja kärsimyksen esittäminen. Kuvatutkimuksen lisäksi työssä selvitettiin myös kansainvälisten uutis- ja kuvatoimistojen roolia tiedonvälityksessä ja vaikutuksia sanomalehtien konfliktikuvastoihin.
Tutkimus sijoittuu kansainvälisen politiikan poststrukturalistiseen tutkimustraditioon, erityisesti David Campbellin ajatteluun, jonka mukaan väkivalta ja julmuudet ovat hävinneet nykyisistä sotakuvista. Tutkimusmetodina oli Ronald Barthesin semiotiikka. Tutkielmassa hyödynnettiin myös aiheeseen liittyviä mediatutkimuksia ja kuva-analyysiä tarkennettiin Helsingin Sanomien journalistien haastatteluilla.
Tulosten perusteella konflikteista rakennettiin sanomalehdissä mielenosoituksellista ja teatraalista sekä toisaalta etäistä kuvaa. Sodan uhrit ja konfliktialueilla elävät ihmiset kuvattiin anonyymeinä. Pääosissa olivat sotien ratkaisijan roolissa esitetyt miehet. Kärsimyksen ja väkivallan esittäminen oli korvattu mielenosoituksellisilla hautajaiskulkue-, protesti- ja muistotilaisuuskuvilla. Suurin osa kuvista oli uutistoimistojen välittämiä.
Johtopäätösten mukaan monimutkaisten ja transnationaalisten konfliktien sekä uusissa sodissa tyypillisen pelon ilmapiirin kuvaaminen on medialle vaikeaa. Katsoja ei tunne nykykonflikteja eikä pysty samaistumaan konfliktialueella elävien ihmisten tilanteeseen näiden jäädessä anonyymeiksi. Ihmisten kärsimyksen ja väkivallan poissulkeminen konfliktikuvastoista myötäilee siten armeijoita ja valtioiden politiikkaa. Konflikteista tulisi kuvata ihmisten kokemaa kärsimystä, pelkoa ja arkielämää, jos väkivaltaa, ruumiita ja verta ei haluta näyttää. Tällöin kuva konflikteista olisi realistisempi.