Sanoista tekoihin. Työhönvalmennuksen palveluprosessi asiakkaan ja työntekijän arvioimana

Abstract

Tämän tutkielman aiheena ovat ammatillisen kuntoutuksen uudentyyppiset työelämäsuuntautuneet palvelut, niin sanotut työhön valmentavat palvelut. Palveluiden keskeisiä piirteitä ovat palveluohjauksellisuus ja työnantajayhteistyö. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella ja tehdä näkyväksi erityisesti työeläkevakuutuksen sekä liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kuntoutujille suunnattujen työhön valmentavien palveluiden sisältöä ja prosessia ja arvioida palveluiden merkitystä asiakkaan ammatilliselle kuntoutumiselle. Tutkimuksen näkökulmana on palvelun mikrotaso: yksittäisen asiakkaan ja työhönvalmentajan käsitykset palvelusta ja sen toimivuudesta. Aineistona ovat seitsemän asiakas-työhönvalmentaja -parin haastattelut.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käsitys kuntoutuksesta prosessimaisesti etenevänä verkostotyönä, jonka keskiössä on asiakkaan ja työntekijän välinen yhteistyösuhde. Verkostoissa työskentelyyn liittyy olennaisesti eri toimijoiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutus. Kriittisiksi kysymyksiksi nousevat, miten hyvin verkosto-osapuolten välinen vuorovaikutus toimii, miten edistetään asiakkaan osallisuutta omassa kuntoutusprosessissaan ja miten eri osapuolien asiantuntijuus välittyy prosessiin.

Arviointitutkimuksena tutkimus sijoittuu tulkinnallisten ja osallistavien arviointimenetelmien kirjoon, joissa käsitys tiedon luonteesta on relativistinen. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti toimijoiden kokemukset ja niiden kautta kertyvä tieto sekä arvioitavan toiminnan kokonaisuus. Tutkimus edustaa tiedontuotantoarviointia. Arvioinnin kohteena on palveluprosessi, ja tutkijan asema suhteessa tutkimuskohteeseen on sisäinen. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla pyritään tukemaan toimijoiden oppimista ja palvelun kehittämistä. Aineiston analyysissa on noudatettu fenomenografista tutkimusstrategiaa ja analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.

Tutkimuksen tuloksina ovat kuvaukset työhönvalmennusprosessin vaiheista ja keskeisimmistä verkostokumppaneista sekä niiden osallisuudesta ja asiantuntijuudesta prosessissa. Edelleen tuloksina ovat kuvaukset työhönvalmentajan ja asiakkaan rooleista ja asiantuntemuksesta prosessissa. Lisäksi tuloksina ovat tiivistelmät asiakkaan työhönvalmennusprosessia edistävistä ja uhkaavista tekijöistä edellä mainituissa suhteissa.

Työhönvalmennuspalvelun vahvuutena on mahdollisuus tarjota asiakkaalle kuntoutuksen asiantuntemusta ja henkistä tukea läheltä ja kuntoutusprosessin vaiheen mukaisesti. Palvelussa kyetään hyödyntämään asiakkaan omaa tietoa ja osallistamaan hänet oman kuntoutuksensa suunnitteluun ja toteutukseen. Palvelu onnistuu myös verkostoitumaan erityisesti työnantajien suuntaan.

Kehittämiskohteeksi tutkimus nostaa palvelun tilaajan ja tuottajan välisen vuorovaikutuksen ja avoimuuden lisäämisen entisestään palvelun sujuvuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Vaikka yhteistyö sujuikin pääosin hyvin, jäi osa päätösten perusteluista asiakkaille ja työhönvalmentajille epäselviksi vaikeuttaen työn hallintaa ja prosessissa etenemistä. Myös asiakkaan hoitotahon osallistaminen työhön kuntoutuksen prosessiin jäi monen asiakkaan kohdalla puutteelliseksi. Tutkimus herättää kysymään, millä keinoin vailla työsuhdetta olevien asiakkaiden työelämään paluuta voitaisiin paremmin tukea. Pelkät työkokeilut voivat jäädä liian kevyiksi toimenpiteiksi työelämään palaamiseksi, kun työkyky aiempaan työhön on menetetty. Työhönvalmennustyö vaatii tekijöiltään monipuolista osaamista, joka osaltaan kehittyy vain työkokemuksen myötä. Palveluntuottajaorganisaatioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota työhönvalmentajien työn tekemisen edellytysten turvaamiseen niin, että ammattilaiset jaksavat ja viihtyvät alalla pitkäjänteisesti.

Asiasanat:ammatillinen kuntoutus, työhön kuntoutus, työhönvalmennus, arviointi, kuntoutusprosessi, kuntoutusverkosto