KORKEAKOULUTUS JA TYÖ. Valmistumassa olevan yhteiskuntatieteilijän näkemyksiä omista opinnoista ja työelämään siirtymisestä.
RÄIHÄLÄ, NINA (2011)
RÄIHÄLÄ, NINA
2011
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-02-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21214
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21214
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan valmistumassa olevien opiskelijoiden käsityksiä omista opinnoista sekä työelämään siirtymisestä. Tarkentuneina tutkimuskysymyksinä selvitetään, millaisena opiskelija näkee yliopisto-opintonsa työllistymisen näkökulmasta ja millaisia asioita valmistumassa oleva opiskelija pohtii työelämään siirtyessään. Tutkimusta varten haastateltiin yhtätoista Tampereen yliopiston valmistumassa olevaa yhteiskuntatieteilijää teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Aihealue on tärkeä, koska monissa aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että varsinkin yhteiskuntatieteellisillä aloilla on ollut työllistymisvaikeuksia, jos tutkinto ei ole valmistanut mihinkään tiettyyn ammattiin tai työtehtävään. Olenkin valinnut tutkimusaineistokseni Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä sellaiset pääaineet, joista ei valmistuta tiettyyn professioon.
Tutkielman teoria muodostuu aikaisemmista aiheeseen liittyvistä tutkimuksista, jossa käsitellään korkeakoulutuksen määrän ja massoittumisen tuomia ongelmia, työelämän ja yliopiston välistä suhdetta, korkeakoulutusta työelämään valmistajana sekä siirtymistä korkeakoulutuksesta työelämään. Aikaisemmasta tutkimuksesta tuodaan erityisesti esiin yhteiskuntatieteilijöistä tehtyjä tutkimuksia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että haastatellut opiskelijat näkivät korkeakoulutuksen hyödyllisenä ja työllisyyttä edistävänä asiana. Korkeakoulussa koettiin opittavan sellaisia valmiuksia, joita muualla ei pystynyt oppimaan. Sivuaineiden ja työharjoittelun tärkeyttä korostettiin erityisesti yhteiskuntatieteellisessä pääaineessa, josta ei valmistuta mihinkään tiettyyn ammattiin tai työtehtävään. Sivuaineiden ja työharjoittelun kautta pystyttiin suuntaamaan omaa erityistä opiskelukokonaisuutta ja saamaan tarkempaa kuvaa tulevasta työelämästä. Yliopiston ja työelämän suhteisiin toivottiin enemmän yhteistyötä. Työelämään siirtymisessä oman ammatti-identiteetin rakentumisen heikkous opintojen aikana toi epävarmuutta, mutta haastatellut osasivat kuitenkin tuoda esiin työpaikkoja ja –tehtäviä, jotka olisivat kiinnostavia. Valmistumista ajateltiin pelottavana mörkönä, mutta työtilanteen odotukset erityisesti pitkällä tähtäimellä nähtiin kuitenkin positiivisina. Tuleva työnhaku nähtiin tuskallisena, mutta työnhaun ja työpaikoista kilpailemisen koettiin olevan osa nykyistä yhteiskuntaa.
Avainsanat: Korkeakouluopiskelu, opiskelu, opinnot, opiskelijat, yhteiskuntatieteilijät, työ, työelämä, työllistyminen.
Aihealue on tärkeä, koska monissa aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että varsinkin yhteiskuntatieteellisillä aloilla on ollut työllistymisvaikeuksia, jos tutkinto ei ole valmistanut mihinkään tiettyyn ammattiin tai työtehtävään. Olenkin valinnut tutkimusaineistokseni Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä sellaiset pääaineet, joista ei valmistuta tiettyyn professioon.
Tutkielman teoria muodostuu aikaisemmista aiheeseen liittyvistä tutkimuksista, jossa käsitellään korkeakoulutuksen määrän ja massoittumisen tuomia ongelmia, työelämän ja yliopiston välistä suhdetta, korkeakoulutusta työelämään valmistajana sekä siirtymistä korkeakoulutuksesta työelämään. Aikaisemmasta tutkimuksesta tuodaan erityisesti esiin yhteiskuntatieteilijöistä tehtyjä tutkimuksia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että haastatellut opiskelijat näkivät korkeakoulutuksen hyödyllisenä ja työllisyyttä edistävänä asiana. Korkeakoulussa koettiin opittavan sellaisia valmiuksia, joita muualla ei pystynyt oppimaan. Sivuaineiden ja työharjoittelun tärkeyttä korostettiin erityisesti yhteiskuntatieteellisessä pääaineessa, josta ei valmistuta mihinkään tiettyyn ammattiin tai työtehtävään. Sivuaineiden ja työharjoittelun kautta pystyttiin suuntaamaan omaa erityistä opiskelukokonaisuutta ja saamaan tarkempaa kuvaa tulevasta työelämästä. Yliopiston ja työelämän suhteisiin toivottiin enemmän yhteistyötä. Työelämään siirtymisessä oman ammatti-identiteetin rakentumisen heikkous opintojen aikana toi epävarmuutta, mutta haastatellut osasivat kuitenkin tuoda esiin työpaikkoja ja –tehtäviä, jotka olisivat kiinnostavia. Valmistumista ajateltiin pelottavana mörkönä, mutta työtilanteen odotukset erityisesti pitkällä tähtäimellä nähtiin kuitenkin positiivisina. Tuleva työnhaku nähtiin tuskallisena, mutta työnhaun ja työpaikoista kilpailemisen koettiin olevan osa nykyistä yhteiskuntaa.
Avainsanat: Korkeakouluopiskelu, opiskelu, opinnot, opiskelijat, yhteiskuntatieteilijät, työ, työelämä, työllistyminen.